Se on ihan kummallista miten jonain päivinä on tosi hyvällä tuulella esimerkiks siks et on aamulla ensimmäisenä lukenu jonkun tosi ihanan viestin. Niinä päivinä on ihan sama mitä muut sanoo, hymyilee vaan kauniisti kaikille. Jotenki aikaki kuluu paljon nopeempaa.
Joskus taas pelkästä katseesta tietää mitä toinen ajattelee. Toisen ei tarvii ku hymyillä tai mulkasta tietyllä tavalla ni tietää mitä se ajattelee. Toisinaan se on hyvä, et ei tartte sanoo mitään, ku toinen tietää muutenki, mut joskus se saattaa olla huono homma, ku toinen näkee mitä ajattelee. toisinaan on sellasii ilmeitä et et tiiä varmasti mitä toinen ajattelee mut se on se sama ilme aina jota rupeet miettiin et tarkottaiskohan toi jotain tiettyä juttua?
Nii ja sit tää et kaikilla ihmisillä on omat tapansa. Töissä mun silmään on pistäny pari tyyppiä mitkä tekee aina syömään tullessan samalla lailla. Yks sanoo aina "taas tuli nälkä" tai "tarttis syörä taas" (se on kyl niin mahtava tyyppi). Ja sit on toinen joka haluaa aina ruuan kans näkkileipää. Hassua miten niittenki ihmisten tavoista tulee hyvälle tuulelle ja alkaa väkisinki hymyilyttää kesken kaikkein paskimmanki päivän.
Ja mikä parasta joskus pelkkä yks sana tai merkki tai pelkkä katse voi pelastaa koko päivän...