IRC-Galleria

Raahustin eilen kotiin puol kuuden aikaan. Oli vähintään helvetin tyhmä olo! Njoo, silti lähdin kauppaan, sittariin ensin. Ostin tehosekoittimen ja kaikkea muuta turhaa, mut kiroilevaa siiliä en löytänyt mistään! Etsin sittarista myös sadetakkia, mutta oli vain lapsille, röyhkeää syrjintää. En tiedä mikä hulluus iski, mut onnistuin jopa ostamaan uuden halogeenilampun mun yhteen pikkulamppuun, josta on nyt ollut valo palaneena yli vuoden! VAU mikä saavutus ajattelin itsekseni kun ruuvasin auki lampun suojaa laittaakseni halogeenin juhlallisesti paikoilleen. Oli se näky. Nohinii jokatapauksessa sittarissa sekoilin myös paljon etsiessäni kompostiämpäriä, mut en jaksanu sitten enää pyöriä ympäriinsä ja havahduin mukihyllyllä kourimasta keltaista muumimukia ja seuraavaksi olin kassalla ja sitten paketoin mukia sanomalehteen... Muumimuki <3 mut silti, en aio kerätä muumimukeja vaan ostan vain jos erityisesti tykkään :) Tai jos käy noin, etten tajua ostavani.
Polkaisin vielä marskiin ruokaostoksille, mutta roinaa oli jo niin paljon, etten jaksanut ostaa kaikkea, mitä tarvitsin, vaan vain välttämättömät. Sitä paitsi, tänään syön Amarillossa, niin ei tarvitse tehdä kuin huomiset eväät!
Heitin ostokset kotiin ja lähdin Leksalle noutamaan synttäriroinaa. Sitä olikin taas yllättävän paljon... Mutta sain kamat kasaan ja tuijotin vielä hetken kultapandaa <3 ja Leksan pokeritappioita. Ines ja Leksa yrittivät myös saada mua Waltersiin (niin ja sorsa avusti) ja teki kyllä mieli lähteä, mutta työt painaa päälle ja tänäänkin saattaa mennä myöhään. Mennään ensin mun tätsykälle (kaikki norpelaiset toim.hlöt) ja sit Amarilloon buffettiin nams. Varmaan ylisyön tänään!
Yritin äsken VIHDOIN tulostaa mun yo kiitoskorttikuvaa valokuvapaperille, mutta tuo stnan tulostin ei ota läpi noin paksua paperia!! VOI KIUKUTUS!! Ärsyttäää.

eilen panikoiduin duunissa, nimittäin huomasin, et mul jäi kotiavaimet roikkumaan eteisen naulaan. lisäksi mun iskän vara-avain oli meillä lauantaisten yövieraiden takia. noniin, kello läheni viittä ja pyörin siinä pihalla, kunnes rohkaistuin ja soitin isännöitsijälle. voi pallit, se ei vastannut, vaikka odottelin siinä kuin maailmanloppuun asti. samalla tuijottelin pihalla häärääviä raksaäijiä ja tällöin päähäni iski epätoivoinen ajatus: olisko kaikkivoipilla raksamiehillä yleisavain? siellä oli joku kahvihetki meneillään konttikopilla ja kävelin siihen mielestäni rauhallisena, ainakin siihen asti kunnes ne miehet huomas, että kävelen niitä päin. jolloin ne tietty hiljeni kaikki ja tuijoti mua.
"anteeksi nolo kysymykseni, mutta olisko teillä yleisavainta, jolla pääsisin mun asuntoon?"
hullu kuhina alko ja ne puhu kaikki samaa aikaa ja vakuutteli, että varmasti "tyttöseni" pääset kotiin ja joo joo kyllä me autetaan :D. ne oli kuin häirityt muurahaiset keossaan kun ne surisi ympäriinsä, kunnes niiden työnjohtaja otti ohjat "MINÄ tulen avaaman sinulle oven !". siitä oli jo neljä lähdössä avaimet ojossa mun rappua kohdin, mutta työnjohtaja hääti ne muut :D.
pelottavinta oli kun se mies mun ovella sanoi "ai sä asut tässä, jaa jaa" just sellasella äänellä, että "tulenpa illalla käymään", kääks! mut jokatapauksessa, mukavaa, että avasi oven ilman mitään epäilyksiä, et olen varas tms. nyt en ole yhtään niin vihainen julkisivurempalle ja vakaa aikomukseni on morjenstaa niille jatkossa, jos uskallan.
siitä pääsin kaupunkiin ja streettiin Tiinan, Jennin, Antin, Meten, Lassen, Meerin ja Jannen kanssa. päätettiin Jennin kanssa alkaa hakea asuntoa, meistä tulee toivottavasti kämppiksiä! mahdolliset riidatkin minimoidaan poikaystävien asuntoja hyväksikäyttäen tarvittaessa. muisteltiin lauantaita ja suunniteltiin seuraavaa viikonloppua: taiteiden yötä ja Lassen tupareita. Lähdettiin sitten Meerin ja Tiinan kanssa kauppaan ostamaan vuohenjuustosalaattiin aineksia, Meeri oli nätisti sanottuna löytänyt roskapussista töistään vanhaksimenneitä vuohenjuustokuutiopaketteja. Meerin äiti heitti Tiinan ja mut Tiinan uudelle kämpälle Perämiehentien asuntoloille! Kömmittiin rappuset ylös ja sit mä vaan tuijotin ja ihmettelin tyhjiä seiniä :) epätiinamaisen tyhjät seinät, mutta vastahan siihen on muutettu! Salkkarit meni vähän ohi, kun Tiinan vanhemmat ja Tomppa tulivat, Tiinan äiti söpöili jotain ja Keda asensi lampun (tuli niin pintaan se muisto kun iskä 2 vuotta sitten asensi lampun mun asuntoon :)). Meeri tuli ja lähdettiin käymään Tiinan ex-himassa (vaikka koti on kyllä aina koti, mulle ainakin) hakemassa mm. tyynyjä ja kahvinkeitin. Ehdittiin takas just Simpsoneihin, mut nekin meni vähän ohi, kun alettiin väsätä sitä salaattia ja mä söin sitä niin hyvällä ruokahalulla, etten mitään Simpsoneita huomannutkaan. Jori tuli kävellen kaupungista katsomaan sopivasti Pussycat Dollsien uuden jäsenen hakuohjelmaa... se oli aika kaootiinen ja tietysti HOT. Pian sen jälkeen lähdettiin menee kun mä nukahdin hevosmaisesti pystyyn ja kuski (Meeri) väsyi myös. Kotona en saanut Tiinalla juodun kahvin takia unta, joten siirsin mikroa ja jotain muuta outoa, mieleen muistui myös muita tän viikon TO DO -juttuja:
- lahja kummisedälle: kiroileva siili -kirja
- pyörään sisä- ja ulkokumit ja mahdollisesti uusi satula (Teemu saa rempata :))
- pyykkiä läjäpäin pestävänä hyvien ilmojen takia... olen vain kyläluutaillut
- uusi mikro tädiltä??'
- Lasselle mm. sen stereot!!!
- pöydän raauhaus kellariin ja äidiltä ehkä uus pienempi pöytä
- Leksalta loput tavarat mitä lauantaista jäi
- perjantaina Temelle jotain hyvää sapuskaa, resepti kirjasta, jonka sain Liisalta, Tonilta ja Maikilta
- ruokakauppa

Käytännössä teen melkein kaiken siis TÄNÄÄN, koska huomenna on työkaverin läksiäiset, jotka venyy iltaan asti. ja nyt sataa... sateleepas juu. pitäis ostaa semmonen kiva keltainen sadetakki! ehkäpä lisään sen to do -listaan :)

käkäkäk, moro murut!

Mun pitäis mennä kauppaan ostamaan synttärijuhlia varten tarvikkeita. Aion leipoa mokkaruutuja! Namskutinam. Sitten tarjoilemme omenalimua, appelsiinimehua ja tietysti kahvia ja teetä. Ines luultavasti leipoo pullia ja saatanpa ostaa vielä tuulihattujakin.
Booli olis kiva, mutta nyt ei taida olla varaa kustantaa sitä.

Jos joku rustais mulle kauppalapun, ni tietäisin mitä tarjoillaan, mut mul on tyhjä pää ja lompakko ja tahdon vaan makeaa maistaa..

Niin tuhlasin rahani ostamalla itselleni synttärilahjaksi jumalaisen kukkamekon :)
Se on oikein hieno!

Synnyin muita kauniimpana
tähän maailmaan
Sukulaiset matkusti mua ihastelemaan
Kuulkaas enot!
Hypin teidän silmille
ja hakkaan maailmaa
Olis kannattanut vähän paremmin
mua kasvattaa
Päiväkodis piti aina
olla prinsessa
Mieluummin kuin oisin ollut
massamurhaaja
9-10-9-10-9-10-9-190
Kato, mulla todistus
on priimatavaraa
Saas nähdä
mihin korkeekouluun lähden hakemaan
OIKIS-LÄÄKIS-OIKIS-LÄÄKIS
OIKIS-LÄÄKIS
Jos kuljen käsi pystyssä
niin se on vahinko
Oon viitannut liikaa
mun kädessä on kuolio
Kato, mulla todistus
on priimatavaraa
Ehkä lähden opiskeleen
PSYKOLOGIAA
Kun opin puhumaan, sanoin:
"En haluu sisaruksia."

Otan sinut vastaan hymyillen
Kukkia kadulle sirottelen
Ihanaa, olen sankaritar
Suutelen märäks joka vastaantulijan
Tää on superhyvä sunnuntai
Datsun kesärenkaat alleen sai

Tule lähemmäksi ja mun tukkaa kosketa
kai sä tajuut että se on ihan oikea
Mä oon tullut äitiin
olen perinyt sen älyn
Työnnän hakaneulan poskeen
aiheutan siis hälyn
Mä oon isin pikku tyttö
se on musta ylpee
Rahassa ja lahjoissa
on tosi kiva kylpee
Isi rakastaa mua enemmän kuin maailmaa
Ja paskat mulla mitään isää olekaan.

päättelin tänään, ettei kannata jäädä lepäämään laakereilleen,
sillä sitten sammaloituu ja ruostuu.

Mutta välillä se on aika kaunista,
sammal ja ruoste.

Tänää tein tutkimuksen, se oli nopea ja tehokas ja lopputulos seisoi suoraan edessäni kertoen vastauksen minulle sellaista vauhtia, että pelkäsin sen karkaavan muististani, jos en heti tyhjennä itseäni tänne.
Kävin ruokatunnilla kotona syömässä toasteja jo kolmatta päivää. Se alkaa jo oksettaa, mutta nälkäisenä olen syönyt jopa sillejä, joten se ei haittaa. Kuljin kotiini n.300 metriä takki päällä helteessä ja ihmettelin miksi ahdistaa. En selvittänyt pulmaa. Jatkoin matkaa takki päällä ja nakkasin kotona takin naulakkoon, johan helpotti. Söin ja jumitin tv:stä jotain mitä en enää edes muista. Pääni oli ansaitulla tauolla.
Miehet haistavat naiset jo kaukaa, tietysti sitä paremmin mitä vähemmän vaatteita naisella on päällään. Heidän havainnointikykynsä on uskomaton. Pelkän vaiston varassa he kääntyvät katsomaan taakseen ja KAS siellä on nainen! He ovat haistaneet...

En enää osaa mitään. Päätän jatkaa itseni työllistämistä duunilla, joka saa minut masentuneeksi ja itkemään ja pidättelee minua työpaikalla kauniina kesäpäivänä kello seitsemään asti illalla. Tahtoisin vain ilakoida auringossa, maata nurmikolla, mutta katson ikkunasta ulos hiekasta pöllyävää parkkipaikkaa ja mietin mitä kaikkea olen tänään unohtanut tehdä ja mistä minulle seuraavaksi soitetaan ja marmatetaan. Sitten eteeni kannetaan paketti, jossa on mielettömästi (okei 144) pieniä sinisiä naksuvia osia, joissa on mikropiiri ja mietin, että hyvä luoja minne nämä kuuluvat. Soitan paniikissa lomailevalla työkaverilleni, mutta hän sanoo "sori" ja lyö luurin korvaan ja menen vessaan nyyhkyttämään ja otan paperia pöydälleni. Odotan kuin säikähtänyt kani seuraavaa kaaosta, ihmettelen eivätkö ihmiset voisi kesällä mennä on-asennosta off-asentoon kaikki tyyni. Koko Norpe Suomen puhelut kaatuvat kahden hengen niskaan, toinen on hullu työmuurahainen ja toinen minä, joka en tiedä mistään mitään, mutta kaikesta vähän. Ja mä en jaksa.

Päätin ottaa perjantain vapaaksi. Ihan sama mitä kukaan sanoo, osoitan heille työpöytääni, jota ei näy papereiden alta, joissa kaikissa lukee punaisella "tärkeä" ja "kiire", sitten näytän heille tuntilistaani, jossa olen ollut jo kolme viikkoa töissä 47 tuntia viikossa, vaikka sen kuuluisi olla 37 tuntia. Mulla on varmaan palanut käpy jo niin pahasti, etten enää edes tajua sitä.

on vaan yks superlatiivi
siihen rooliin ei mahdu kaksi
mä tahdon muuttuu olemattomammaksi
mammammamma

toisena päivänä lippua liehuttaa
aamulla sen takaisin maahan hautaa
aattona kaivetaan ylös
yöllä sen päälle sammutaan

toisiksi paras on myös huonoin
näissä peleissä vain kaksi sijaa

nii sellast se on
huuto
vahingossa, kaupungissa, auringossa, jaffasuussa
herkkää pient kettuu siellä täällä
ite on vaa etana
liikkuu hitaasti
jäljelle jää vaan vana

mut mut
en mä oikeesti oo laiska
ei oo varaa
ei kerkee

joku vois tehdä mun duunit
tahdon maata auringossa
pää tyhjänä

entä sinä?

musta tulee isona kylmäkoneasentaja

ei tätä jaksa päivi eikä taisto
oon ihan puhki
asiakkaat mut paisto.

oon kuin kala
haukon henkeä
vastaan taas luuriin
niin kohdellaan kuin renkeä

joka kerta mietin: enää jaksa en
lisää palkkaa
joku auttaa
mä enää jaksa en!

lopulta istun hiljaa
mietin päiviä ja taistoa
hiljaa pyydän armoa
heiltä ja itseltäni

ei soi puhelin
ei huuda ilmanpuhallin
ei kopise kengät naisten tarmokkaiden
ei kuulu kiroilu miesten myyvien,
eikä vihellys meidän norjalaisen...

katse kalenteriin,
tulis huominen
vois pukeutua silinteriin
sekä yhteen isoon sukkaan
on ensimmäinen kuudetta ja rakkaani nimipäivä.

---

Saatanallinen päivä. Joka kerta kun puhelin soi, tahdoin heittää sen seinään niinkuin leppäkeihään!!! Tauko alkaa 9.00 silloin soi puhellin, ruokkis 12.30 silloin soi puhelin, iltapäiväkahvit 14.00 silloin soi puhelin. Muina aikoina niin monesti, että en pysy laskuissa, 258 keltaista paperilappua ympäriinsä: "MUISTA". Koko päivä muistamista, etsimistä, laatimista, laskemista, lohduttamista, pahoittelua, selittelyä, delegointia, kirjoittamista, soittamista... EI ENÄÄ MITÄÄN TEKEMISTÄ!! Ylikuormitus. Ja vielä pitäis lahjat hommata...

Ai niin, vielä yksi tilaus...
vielä yksi...
yksi...