Aina välillä mietin. Toisin en. Se tavallaan kuuluu elämään. Vähän kuin ihmiset jotka katsovat toisiaan. Ei kukaan pyydä katsetta. On myös vaikea hallita mitä katsoo. Ei mahdotonta, mutta se vaatii työtä.
Työ on ollut minulle vaikea suhde aina. Olen ollut ”hieman” perfektionisti aina. Heittomerkit ovat aikalailla turhat. Niin myös sana hieman. Pitäisi vissiin oppia ottamaan iisimmin. Myös se ”iisimmin”.