IRC-Galleria

Aina välillä mietin. Toisin en. Se tavallaan kuuluu elämään. Vähän kuin ihmiset jotka katsovat toisiaan. Ei kukaan pyydä katsetta. On myös vaikea hallita mitä katsoo. Ei mahdotonta, mutta se vaatii työtä.

Työ on ollut minulle vaikea suhde aina. Olen ollut ”hieman” perfektionisti aina. Heittomerkit ovat aikalailla turhat. Niin myös sana hieman. Pitäisi vissiin oppia ottamaan iisimmin. Myös se ”iisimmin”.

Lökärit jalassa, huppari päällä. Poika kulkee Myyrmäen alkuillassa viileässä ja viileästi. Toisessa kädessä pojalla on Laminan skeittilauta, jossa on Thunderin truckit. Pyörillä ei ollut niin väliä.

Lautailu ei ollut niinkään se juttu kuin frendien kanssa hengailu. Kääntöpaikka on kovin mesta, missä voi hengailla. Oikeasti poika mielummin istuisi kavereiden kanssa mummiksessa. Ollie ei oikein lähde.

Tuttu soittaa Nokian simpukka puhelimeen, jossa on kamera. Kaveri kertoo, että ovat uimahallin takana hengaamassa äijien kanssa. Poika sanoo kavereille: "Pitää mennä". Poika lähtee kulkemaan.