sammuttaisin mun sisältä sen pienen liekin, joka roimahtaa aina uudestaan tuleen kun rakkaus valtaa mun sydämen. tänäänkin olen itkenyt niin paljon, että tuskin erotan enää oikeaa väärästä, mutta silti se pieni liekki määrää mun teot ja ajatukset. kohta en enää hallitse itseäni niin kuin ennen. pelkään sitä. jos vaan voisin niin tukehduttaisin tuskani ja hukuttautuisin hetkeksi omaan rauhaani. rakkaus vaan tanssii omia tanssejaan ja ottaa myös mut mukaan pyörteisiinsä, joskus jopa vasten tahtoani. ristiriitaisia sointuja, vääriä säveliä on liikaa, aivan liikaa. haluaisin saada selvyyden, miksi kaiken niin kauniin on tuhouduttava, unelmien hajottava. tiedän, että ei saisi antaa auringon laskea vihan päälle, mutta mitä jos kyseessä onkin rakkaus, jonka vuoksi tunnen kaiken kaatuvan päälleni. tahtoisin antaa anteeksi ja päästä helpolla.. mutta tuntisin itseni heikoksi. jos lopettaisin ajattelemisen tekisin varmasti oikein... en vaan saa sitä pois mielestäni, en saa vaikka haluaisin... selvittäisin tämänkin riidan jos järkeni ja sydämeni eivät olisi toisiaan vastaan. haluan vain rakastaa ja olla rakastettu..
zen café : todella kaunis <3