Pöhh.
Sattuu kyl vieläki, mut ei pyöri ajatuksis koko ajan.
Omistan maailman parhaimman ystävän joka on auttanu mua tosissaa,
ja on tukenu mua vaik oon ollu kui syvällä.
Oon hemmetin kiitollinen, vaik tiedän et vaivaan häntä viel tulevaisuudes monenmonilla asioilla.
Häirihen monena yönä ja itken surujani.
Mutta hän on sanonu, ettei haittaa ja toivon tosiaa ettei.
Ja toinenki ihmine alkanu nyt piristää mua, jaksaa jopa öisin piristää, ja pelastaa mun yöunet.
Aiettä oon onnellinen ku mulla on edes muutama ihana ihminen ympärillä <3