Mä istun sohvalle kuvien kans ku mamban biisis
Vanhoist jengifotoist lähtee taas siisti fiilis
Mut ne muistuttaa ajasta jot ei saa takas koskaa
Vuodet karkas tost vaa, niit ei voi takas ostaa
Nollaseiskast kakstuhatkymppiin mahtuu sata tarinaa.
Mun pääst ne ei tuu salee silti häviämää milloinkaa.
Aika kulkiessaan opettaa, muuttaa ja enää
Ei niinku pikku penskan takki auki pysty viilettää
Mut vaik on kiire pääl ei hohto elämästä siihen jää.