Tyyneydessä näen
mutta mieleni heittelee lehmiä
riipii kattoja
Pelasta
minusta palanen kun
Kelmeänkeltaisena iltana
nihkeät naakat
riipivät lihaani
Mahdan olla mehevä
Unessa juoksen tahmeana pakoon
elävänä en
pyydän aterioimaan silmämunillani
jätäthän jänteeni jämiksi
Naakka minua halveksuu
ja minä erehdyn luulemaan sitä rakkaudeksi
Halpa ateria
pikaruokaa
siirtyy seuraavaan huokaisten
toivoen löytävänsä
ranskaa puhuvaa