Olipa kerran yksi äiti joka oli välillä väsyksissä.
Äiti ei aina ollut maailman paras äiti ja välillä äidillä paloi pinna.
kuitenkin äiti oli myös yksinäinen.
Äiti ei keksinyt tekemistä, vaikka kaikkea olisi pitänyt tehdä.
Turhautuneena äiti vain makasi sohvalla kun lapsi nukkui.
Kahden tunnin jälkeen äidillä tuli lasta ikävä, sillä äidillä oli ihana lapsi ja lapsi oli kaikki kaikessa.
Lapsi oli tosi vilkas ja elämää täynnä kun taas äidin pitää vaihtaa pattereita.
Lapsella on isä joka ei oikein ole ollut paras isä vaikka yrittää, sillä isällä on oma elämä.
Silti tunnen olevani onnekkain äiti maailmassa!