IRC-Galleria

Olit luonamme hetken
ihan pienen vaan.
Et pitemmälle enää
jaksanutkaan.
Ei koskaan tavattu,
tunnettiin vain,
liian pienen hetken sinut pitää sain.

Ei tullut äitiä,
ei tullut isää,
vain itkua,kipua,surua lisää.
Pilven reunalla teitä
jo liikaa on,
äidin ja isän kaipaus on loputon.
Ei muuta voi kuin rukoilla vaan
että seuraavan jo pitää saan.

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Täällä minä olen äiti,
ja sait sen tänään tietää.
Mutta älä vielä innostu äiti,
on paljon mitä sinun täytyy tietää.
Ei jaksa kauaa sydämeni hentoinen,
ja minun täytyy sinusta irti päästää.

Täällä minä olen äiti,
ja meidän täytyy nyt hyvästit jättää.
Äiti minä en pelkää kuolemaa,
en kipua tai suruakaan.
En tunne muuta kuin sinut äiti,
ja sinun kanssasi minulla oli hyvä olla.

Täällä minä olen äiti,
alla suuren salaisuuden.
Äiti miksi olet niin murheellinen,
etkö tiedä että pilven päältä sinua nytkin katselen.
Ja aina kun näen sinun vähänkin hymyilevän,
mieleeni muistuu lyhyt mutta ihana aikamme yhteinen.

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Missä on tilaa sille,
joka nyt kesken jää?
Arkoja unelmia
missä voi säilyttää?

Minne ne suunnitelmat
rauenneet heitetään?
Missä on toiveiden hauta?
Minne ne peitetään?

Minnekkä suru tämä
mahtuisi milloinkaan
se tulvii esteiden yli,
mykistää voimallaan.

Elämän raunioilla soperran:
Jumala pidäthän kauneimmat
muistot luonasi tallella?

-Anna-Mari Kaskinen-

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Ei ollut lapsemme
tänne luotu
maailman virtojen vietäviin.
Vain taivaanlahjaksi
meille suotu
siks muuttikin Luojan luo
taivaisiin