Äiti: "Kunhan isäsi saa vielä uudet kengät, niin sitten meillä on kaikki hyvin." Täsmälleen samanaikaisesti äidin päätettyä lauseensa pikkuveljen raajapainotteinen olemus moonwalkkaa keittiön poikki kohti jääkaappia.
Onneksi myös opisto on täynnä kummajaisia, muuten sopeutuminen normaaliksi luokiteltuun yhteiskuntaan voisi olla haasteellista viikon mökkihöperöitymisen jälkeen. Englannin aine odottaa vielä kirjoittajaansa, mutta muuten olen suhteellisen tyytyväinen aherrukseeni opintotehtävien hyväksi.
Mutta; nyt on lokakuu ja minusta näkee sen. Pahuksen pimeys valtaa taas pään.
Olen huomannut, että syksyisin tekee aina jotenkin kummasti mieli kuunnella Zen Caféa:
http://www.youtube.com/watch?v=YB8xDZ7gPYY&feature=related