kaikil ihmisil on veitset kädes. mitä lähemmäks joku pääsee sitä helpommin se veitsi osuu ja sitä enemmän myös sattuu. ykski väärä askel ja se veitsi voi osuu. jotku löis omal veitsellää mieluummin itteää ku sitä ystäväänsä mut oman veitsen iskui ei nää ellei nää sitä haavaa mikä tulee. niit veitsii ei muutenkaa koskaa nää, ne vaa tuntee. omaa veistää ei vois siirtää mihinkää, sen paikka on määrätty. se ystävä aina kävelee, reitti on tarkasti määrätty. astuu sivuu ja aina jonku veitsi osuu. pitää osaa ohjaa ystäväänsä oikein ettei se astu sivuu. se on sama ku sokkona kävelis kuolemanlangal.