Ajatusta ei voi kahlita, valokuvata. Sen vain tuntee ja havahtuu huomaamaan, miten pienestä ajatuksesta voi tulla jotain suurta, millä on seuraamukset.Pitää kiinni siitä hetkestä, joka jo meni, jättäen muiston ihollesi, sydämeesi, sitä ei saa enää takaisin, ainoastaan muistojen reunat voi kullata, sutata, vähätellä, koettaa unohtaa, mutta sitä hetkeä ei voi enää perua, ottaa takaisin..
Olisin mieluummin kallio, johon vaahtopää osuu, hioituisin vuosien saatossa särmättömäksi osua. Olisin mieluummin tuuli, puhuri, mikä katoaisi milloin metsien taa, nostaen aaltoja, mutta tietäen että tyyntyisi joskus. Olisin mieluummin aurinko tai kuu, kiertäisin rataani ja tietäisin aikani ja paikkani, mutta se minkä osan sain kaikesta tästä, on se tietämättömin ja vaikein, ei ole syytä tehdä muuta kuin elää...