IRC-Galleria

Onni on IHANA.

Kun se hymyilee (tahattomasti kai vielä..), sitä unohtaa Aivan täysin kaiken muun.

En tiedä miten muilla mahtaa olla, mutta meillä on asiat ja oltavat muuttuneet omalla painollaan uuteen suuntaan:
Alkutohinan jälkeen synnärillä olo oli "äiti"-olo, mutta sitä oli vielä aika sekaisin kaikesta eikä ihan ollut ajantasalla missä mennään :D Kiintymys tuohon menninkäiseen tuli heti, mutta se miten se on kasvanut koko ajan on ihan hassua! Sitä kai jotenkin kuvitteli, että "se on siinä" kun syntyy..ja olihan se niin. Se tunneside, halu olla lähellä, pitää sylissä, pusutella, paapoa ja hoitaa kasvaa koko ajan ja se se on uskomatonta, miten se oikeasti toimii; Sanoivat että siinä matkanvarrella oppii kaiken kuin automaattisesti, ja että oman vauvan äännähdyksistä tunnistaa pian jo, mikä on hätänä, mitä vailla jne. Ja totta; mie tunnistan jo nyt 2 vkon jälkeen kaikki ukinat ja ininät että missä on vikaa :)

Onni on mahdottoman kiltti...tai helppo, voisko niin sanoa?
Se nukkuu hienosti yöt ja herää pari kertaa yössä syömään. Takaisin nukkumaan mennään yleensä helpolla, jos vain kunnon röyhtäisy saadaan aikaan.
Vinkiksi muille tuoreille mammoille (jos ette ole tätä saaneet vielä), Onni röyhtäisee parhaiten kun laitan sen oman mahani päälle (itse puoli-istuvassa asennossa kenollaan) masulleen makaamaan, jalat kippuraan ja pää sopivasti sivulle. Silloin saadaan ulos yleensä pelkkää ilmaa, eikä puklua tule juurikaan. Jos taas röyhtäillään selällään/kyljellään maaten tai muuten huonossa asennossa, tulee sieltä sitten isossa kaaressa puolet juuri-syödyistä pois :D ..ja kohta on taas nälkä.

Vaatteiden kanssa meinaa olla probleema; ne perhana loppuu kesken!
Kaikki neuvoi mulle, että älä haali liikaa vaatteita, kun hukutte niihin varmasti pyytämättäkin..vaan eipä me! APUA...
Meillä kun ei ole vielä pyykkikone seinässä, ja joudutaan joko peseen käsin (omat) tai tuttujen luona jos/kun päästään, niin heti alkuun tulikin ongelmia; Ei päästykään pesemään kun piti, käsinpesu ei ole hyvä (jää vaatteet koppuraisiksi)..joten varasto on kohta loppu jo isoimmistakin vaatteista.
Onneksi äitee ja sisko auttaa; saadaan paketillinen pikkuisia vaatteita Onskalle lisää ihan lähipäivinä! ..ja reissuun lähdetään appivanhempien luo jo parin päivän kuluttua, joten omiakin saadaan puhtaaksi hienosti.
Muuten pärjätään ihan ok ilman juoksevaa vettä...vielä. On siihen niin tottunutkin, ettei varmaan osaa koko hanoja käyttää kun ne toimintaan saadaan :D Onnin suhteen ei vielä tarvita kuin pullojen sterilointiin vettä ja se käy helpoiten vedenkeittimen kanssa; likavesi sankoon ja pihalle.

Oi sitä juhlaa *kuitenkin* kun tuo remppapuoli tuolta valmistuu :)

*****

Mie itse olen toipunut synnytyksestä yli omien odotusteni.
Olo on hyvä, ja Onnin hyvänlaatuisten unenlahjojen takia kun saan yöt nukuttua suorastaan loistavasti, ei ongelmia esim. väsymyksen suhteen ole juurikaan.
Alakertakin on toipunut hyvin; massu vetäytynyt muutamia senttejä vaille entisiin mittoihin (mikä tuntuu aivan uskomattomalta!) ja muut "tuhot" massua alempana toipuu hyvää vauhtia :) Vessassakäynnit menee jo ilman mitään huutoja ja vatsassa tuntuisi kaikki elimet löytäneen omat paikkansa. Kroppa palautuu muutenkin ennalleen; allergiat palasi takaisin (tosin jo hiukan ennen synnytystä) ja ihokin alkaa muuntumaan samoihin tattikasoihin, mitä ennen oli..prkle..Sen mie oisin mieluusti halunnut jäävän niihin, mitä se parhaimmillaan raskausaikana oli :)
Saan kuitenkin palkita itseni hemmottelemalla kasvoja kunnon hoidoilla toivon mukaan jo ensivuoden puolella; kolariarvet korjataan lopullisesti pois laserilla ja paikallinen kosmetologi alkaa antamaan taas syvähoitoja ultraäänellä.

Tomppa on isukkina hauska tapaus :D
Se ei paskemmin arkaile minkään hoitotoimenpiteiden suhteen ja kuuliaisesti nousee yöllä syöttöön ja vaipanvaihtoon. Mie tosin hoidan yönousut viikolla pääosin kaikki, Tomppa hoitelee viikkonloppuisin, jotta mie saan uinahtaa putkeen pitempään.
Isyysloman ajankohta oli järkevää vaihtaa sittenkin myöhemmäksi; Onni vain syö ja nukkuu nyt, joten siitä on enemmän seuraa ensivuoden alkupuolella!
Naurettiinkin tossa just, että kun tekisi nii mieli olla sen seurana/seurassa paljon enemmän..että "puhu jo" :D "ääk, tee jotain, elä nuku vain" :D
Mie sitä roudaan täällä sylissäni vissiin liikaakin päivisin..että jospa se tottuu liiaksi sylissä oloon..?
Äh, tottukoon; minusta se läheisyys ja hemmottelu sylissä ololla yms saa kuuluakin meän arkeen ihan vapaasti; ko ajattelee kuinka nopeasti viimiset 6v on mennyt ja kuinka nopeasti Onni sen ikäiseksi kasvaa, niin kyllä mie olen valmis ne muutamat ajat sitä kantamaan ja hyssytteleen sylissä; kuitenkin tule ikävä näitä aikoja kun se on tuommonen pikkunyytti :)

****

Onnin unenlahjojen takia oleminen on vielä aika helppoa. Nyt päivisin, kun olen toipunut, mulla on aikaa tou8huta tuolla remppapuolella paikoja kuntoon ja kaikenlaista muutakin. Että ihan hyvään saumaan Onni tuli sittenkin; se on niin helpop vauva, etteä mulla jää loppujen lopuksi hyvin aikaa muihin juttuihin vielä ja käytän tietty ajan hyväksi niin hyvin kuin tällaisena patalaiskana löysäilijänä osaan * hahhaaa!*

****

Kirjoittelen lisää kuulumisia sekä tänne että Facebookiin, joskus kopsaan samat jutut molempiin..laiska kun olen ;)