IRC-Galleria

Nyt alkaa kyllä olemaan keinot vähissä. Tai sitten kärsitään ihottumaa ja vatsaoireiden pahetessa vaihdetaan taas merkkiä viikoksi eteen päin.

Tämä on ihan kummallista.
Pojan ihottuma lehahtaa vieläkin poskilla pahaksi heti syöttöjen perään, vaikka taas on korvike vaihdettu uuteen. Suu turpoaa edelleen, eli alahuulen sisäpuolinen limakalvo nousee niin, että näkyy ulospäin kokonaan. Ja suu on sisältä ihan maitomaisen samea.
Tämä (Profylac) tuntuisi olevan parempaa kuin viikon päivät käytetty Nurtiamigen, mutta posket/suu ei vain parane ja tuntuu kutisevan ruokailujen päätteeksi kovasti. Itkua se ei tee, mutta ärsyttää tietenkin vähän.
Voiteena käytetään Ceralania ja pahempiin Bepanthenia. Kortisonia mie En Suostu laittamaan, ellei oikein pahaksi mene.
Tässä on senkin suhteen kaksi piippua päin naamaa;
Miksi totuttaa ihoa kortisoniin, kun sen tarpeen aiheuttaja pitäisi hoitaa pois. Oireiden hoito ei hävitä itse aiheuttajaa, eikö?
Ja mitä jos ei löydykään korviketta jos Ei tekisi ihoa pahaksi..Se pääsee ruvettumaan aina vain huonommaksi taas ilman kortisonia.

Nämä uudet korvikkeet tuntuu olevan mahalle jokatapauksessa paljon parempia ja kakka on mm. muuttunut hyvänväriseksi ja koosteiseksi. Enää sitä ei tarvitse kiljun ja huudon kanssa pukertaa ulos. Silti tuntuu, että viikko riittää ja maha alkaa taas kipuilemaan..ei tässä auta kuin seurata koko ajan mitä tapahtuu ja edetä sen mukaan.
Aavistelen, että joudutaan kuitenkin päätymään Neocateen. 4 päivän kokeilun aikana oireet oli todella rajut, mutta sitä voisi vielä koittaa totuttaa pidemmän pätkän.

*

Iloisempiin uutisiin!
Onsku jokeltelee jo paljon :) Hoitopöydän päällä roikkuvat lelut (itseasiassa vain värikäs ruokalappu ja pari tuttinauhaa!) aiheuttaa mahtavat puheripulit joka kerta kun vaippaa vaihdetaan!
Mukavimpia leikkejä meillä on se, että poika istuu sitterissä lelukaaren kanssa ja mie tai isukki pörisytellään poskiin rupsuja (pusuja) ja ilmeillään paljon naamoilla. Sitä se vois seurailla vaikka kuinka kauan ja hauskimmille hän aploteeraa omalla huitovalla tavallaan :D
Ääntelyihin se vastaa jokeltamalla ja voi Älyttömyys että se semmonen kuiskailu-jokellus on suloisen kuulosta!!!

Unissaan Omppu jo kikattelee, mutta valveilla ei vielä osaa :D
Suu käy kovasti ja tarkasti tujotellen se koittaa matkia ilmeitä kun vääntelen naamaani hauskuuttaakseni! Unissaan se juttelee välillä (kuten äiteekin) ja ilmeskaala on iso; sitä on hauskaa katsella kun yhtenä hetkenä alahuuli väpättää ja toisena koko ienrivistö paistaa kunnon aurinkohymyä!
Aavistelen, että tästä äijänkäppyrästä taitaa tulla melkoinen menijä vielä; Hereillä ollessa pitää ainakin tunti saada matkustella sylissä massullaan roikotellen ja katsellen ympärille kaikkea mitä näkyy. Ja vannon oikeasti; se osaa jo pyytää omalla tavallaan siihen suuntaan minne haluaa jotakin paikkaa ihmettelemään! Lamput kiinnostaa tietenkin hirveästi ja jos käännyn pois päin niin huitomalla ja äkisemällä komennetaan heti kääntymään takasin päin!

Kädet on löytäneet toisensa muutama päivä sitten ja on alkanut hamuilemaan jo esineitä päin, jotka eteen ilmestyy.
Se paha noissa käsissä on, että kynnet kasvaa niin kovaa vauhtia! Miten muilla mahtaa olla...? Mie saan leikata Onskun kynsiä ainakin kerran viikossa ja silti ne on ja pysyy niin terävinä, että ne voi luokitella pieniksi aseiksi!
Ne pikkuruiset veitsenterät saa yhdellä huitaisulla kutiavaan naamaan pahoja raappeita aikaan ja siksi joutuu olla melkein koko ajan tumput käsissä. Ilman voidaan olla vain hereillä ollessa ennen ruokailua, kun unissaankin raapii kasvoja paljon.

Yöt Omena nukkuu hienosti jo. Illalla 23-24 on pientä unta vastaan tappelua, mutta kun simahtaa niin nukkuu aamuun 7-8 asti putkeen ilman inahdustakaan :) Sillon on kyllä supernäkkälä herätessä ja aamupalan jälkeen unta katsellaan ainakin 11-12 asti päivään. Päivällä pieni tankkaus, hereillä tunti-kaksi ja unta taas noin 17-18 asti.

Ja tämä on oikeasti Juhlaa saada nukkua täydet yöunet! Kiitos osaltaan tarkkojen syöntirytmien ja -määrien tietysti. Joskus kitinä-iltoina tulee takaumia niistä valvotuista öistä ja kieltämättä aiheuttaa inhottavaa stressiä heti..ikinä ei kuitenkaan tiedä loppuuko se itku ja vääntö milloin. Ja kun poika nukahtaa ja huomaa, ettei itku jatkukaan, sitä nukahtaa itsekin NIIN tyytyväisenä ja onnellisena ETTÄ.

Iltapäivällä valveilla ollaan jo enemmän ja usein hereillä kokonaankin n.18-24. Pieniä torkkuja välillä, tankataan maitoa yötä varten ja leikitään ja jutellaan vaihtelevasti.

Kokonaisuudessaan voisi sanoa, että nyt on melkein rauha maassa. Ainakin paljon helpompaa jo! Varpaillaan sitä on väkisinkin hiukan..ja toisaalta on hyvä, että on jo kokemusta niin osaa toimia sitten tarpeen tullen.
Tulevaisuudesta saatiin lääkäriltä vinkkejä jo; odotettavissa on myös vehnäallergia. Pitäisi alkaa pikkuhiljaa tutustumaan ruokavaliosuunnitelmiin. Ajatuksena on olla koko perhe sitten maidottomalla ja vehnättömällä. Eipähän pääse vahinkoja tapahtumaan :)
..Ja meille Tompan kanssa ruokavaliomuutos tulee kyllä tarpeeseen, jos sellainen eteen tulee. Pitäisi meidänkin syödä terveellisemmin ja monipuolisemmin.

*

Remontti on edelleen loppusuoralla..ja pysyy siellä näemmä tiukasti ainakin tän viikon vielä. Tämä on Piiiitkä loppusuora!
Putkimies tulee kytkemään vedet maanantaina ja silloin saadaan pyykkikone pyörimään *jihuuuuu!!!*
Ja se tulee pyörimään muuten -muutaman- päivän putkeen; pyykkiä on niin älytön läjä ettei ikinä..ainakin pari jätesäkillistä.. yuh.
Välittömästi kun on vedet paikallaan ja muutettu "uudelle puolelle" tulee myös kestovaipat käyttöön. Olen ompeloinut niitä tässä muutamina päivinä vanhoista kankaista ja niitä syntyy mukavan kokoinen varasto. Ainoa mikä himpun jarruttaa on se, että molemmat ompalukoneet keksi alkaa präkäämään yhtäaikaa ja suttaa tikkiä miten sattuu. Prkle. Toisesta myös vauhtipyörän hihna irtosi (kamala työ vääntää takaisin) ja lapin Mummikan vanha kone taas muuten vain suttaa.
Te, jotka ompelette tiedätte ehkä, kuinka hyvältä tuntuis nakata se kone seinään siinä vaiheessa kun se suttaa viidettä kertaa putkeen eikä syytä löydy mistään! Että voi olla hermoja raastavaa :D

Ja nyt keittiön jalkalistoja paikoilleen! Jatkellaan kuulumisia taas joku päivä :)