Tyhjässä huoneessa
alastomia tunteita
Taulut seinillä kuiskivat häpeissään
Keskellä lattiaa
sammaleisilla valheilla
Homeensyömä patja kutsuu lepäämään
Älä itke, pikkuinen
Minä olen tässä
En ole menossa minnekään
Tule lähemmäksi, pikkuinen
Anna minun lohduttaa
Vartioin tämän yön puolestasi maailmaa
Näen taas itseni siinä
patjalla paljaalla
Käpertyneenä pelkojeni peittoihin
Puristan nukkaista nallea
silitän sen tahraista turkkia
Voi, kuinka sattuu kun et tullutkaan
Siinä tyhjässä huoneessa
paljastuneita tunteita
Taulut seinillä särkyneet itsestään
Keskellä lattiaa
palavalla patjalla
muistojeni tahrat eivät kadonneet sittenkään
Rakastan sinua silti
Noelia-09