IRC-Galleria

"Missä olit silloin
kun etsin katseellani edes yhtä ystävää?
Missä olit silloin
kun pyysin sinua vierelläni pysymään?

Missä olit silloin
kun yksin itkin itseni uneen?
Missä olit silloin
kun vain yksinäisyys jätti jälkensä lumeen?

Missä olit silloin
kun sinua eniten tarvitsin?
Missä olit silloin
kun elämäni oli myrskyisin?

Sinä väistit katseeni
et tullut luokseni.
Sinä jatkoit matkaasi
et pysähtynyt viereeni.

Sinä julmasti nauroit
et itkenyt kanssani.
Sinä peitit jälkeni
et lähtenyt perääni.

Sinä suljit silmäsi
vedit kiinni ovesi.
Sinä minut unohdit
et katsonut taaksesi.

Missä olit silloin
sitä olen liian monesti kysynyt.
Missä olit silloin
kun oli maailma minut hylännyt.

Missä olet nyt?"

-Noelia-

”Muuttuva maa.
Mustasta valkoiseksi.
Pimeydestä kirkkaudeksi.
Lumienkelten tanssi.

Valkoiset tähdet putoavat maahan,
sulautuvat toinen toisiinsa.
Halaavat kuin ystävykset,
nauraen, tanssien.
Levittävät iloa ympärilleen.

Äkkiä,
ilo karkaa tiehensä.
Musta piiska repii erilleen,
irrottaa käden kädestä.
Hiljentää naurun.

Muuttuva maa.
Valkoisesta mustaksi.
Kirkkaudesta pimeydeksi.
Lumienkelten kuolema.”

-Noelia-

”Se, mitä tunnen.
Sinä et voi tuntea.
Se, mitä näen.
Sinä et voi nähdä.
Se, mikä minuun sattuu.
Ei voi satuttaa sinua.

Älä siis koske.
Älä tänään.
Älä siis puhu.
En pysty kuulemaan.
Älä siis kysy.
Minulla ei ole vastausta.

Mutta odotathan vielä.
Minusta kuoriutuu vielä perhonen.”

-Noelia-

Musta tuli suloisen, pienen poikavauvan täti 25.1.2008. <3

"Muistatko
kun joskus tartuit minua kädestä
ja lupasit, ettet koskaan päästä irti?

Muistatko
kun joskus pyyhit kyyneleeni
ja vannoit, ettet koskaan enää satuttaisi?

Muistatko
kun joskus keräsit särkyneen sydämeni sirpaleet
ja liimasit sen jälleen kokoon?

Minä muistan.
Muistan kaiken tuon.
Muistan paljon enemmänkin.

Muistan
kun joskus tartuit minua kädestä
vain pudottaaksesi minut korkeammalta.

Muistan
kun joskus pyyhit kyyneleeni
vain satuttaaksesi minua uudelleen.

Muistan
kun joskus keräsit särkyneen sydämeni sirpaleet
vain saadaksesi särkeä sen pienempiin palasiin.

Ja kun tänään katson kuvaasi,
sitä joka kerran sai minut itkemään.
En tunne enää vihaa.
En tunne enää katkeruutta.
En tunne enää kaipuuta.

Sillä ystäväni,
minulle sinä olet kuollut."

-Noelia-

"Anna minulle minun
inhimillisyyteni,
anna minulle tänä päivänä
minun moraalini ja
etiikkani,
että voin katsoa eläimiä
silmiin
ja ihmiseen halveksimatta.
Minä häpeän kuulua
säälimättömien lajiin."

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu
syljetty
pureskeltu
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla

Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni
ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakaistaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.

Rv 39+5 ja edelleen yhtenä. Merkkejä kyllä ois, mutta ei riittävästi. Taitaa paukkua yli... :/

No jotain positiivistakin: eipä oo aikoihin ollut näin puhdasta meillä, meikä puunannu seiniä ja ovia myöten koko kämpän ja pessyt hulluna pyykkiä. Sasukin oppinu purkamaan odotuksen jännitystä siivoomiseen, niin että kyllä nyt kiiltää paikat! :)

Vielä kun se oma pikkuinen saatais kotiin, isi, äiti ja isosisko jo niiiiiiin kovasti sua odottaa... <3

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää.

1. kuukausi
Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi
Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi
Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi
Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi
Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi
Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi
Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.