IRC-Galleria

Aamukahvin tuoksu oven alta
Kuiskutusta keittiöstä
"Joko pian, joko pian?"

Suudelma huulille partakarvojen kutittaessa
Pienet kädet kaulan ympärillä
"Äiti, minä rakastan sinua"

Harvahampainen hymy vasta kävelemään oppineen kasvoilla
Puhelinsoitto rakkaimmalta ystävältä
"Hyvää syntymäpäivää sinulle, rakkain"

Kiitoksen kyyneleet poskipäillä
Rakkaus, joka tuntuu jokaisessa solussa
Enkä tarvitse yhtään enempää
-Noelia-

Kun silmiimme joutuu shampoota Head and Shoulders tai PanteneProV,
huuhtelemme äkkiä tuon pienen pisaran pois, koska se tuntuu
epämiellyttävältä. Mutta tuo sama shampoo aiheutti aikaisemmin kipua
toisellekin eliölle, tosin kipu oli paljon voimakkaampaa. Silmiinne joutui
vain pieni pisara, sen sijaan albiino-kanin silmälle sitä kaadettiin
teelusikallisen verran. Te huuhtelitte sen pois, mutta kanilla ei ollut
mahdollisuutta hieroa tämän kirvelevän tahmeaa ainetta pois: ensinnäkin
kanilta puuttuu kyynelnesteen eritys ja toisteksi hänen liikkumisensa on
estetty. Kun silmää kirvelee, minuuttikin tuntuu ikuisuudelta. Shampoo
pidetään kanin silmässä kolmen viikon ajan. Joiltakin eläimiltä katkeaa
selkäranka ja kaula, kun ne yrittävät päästä karkuun.

Mainokset kertovat meille jatkuvasti, että ihmiset jotka eivät käytä astianpesuainetta nimeltä Fairy, menettävät hyvin paljon (aikaa, mahdollisuuden pitää hauskaa, rahaa jne). Mutta ehkäpä juuri nämä ''epäsivistyneet'' ihmiset, heidän tietämättään, toimivat koe-eläinten parhaaksi: he eivät osta Fairyä ja sillä tavalla eivät kannata rottien ja marsujen pakollista ruokintaa astianpesuaineilla. Kun olette syönyt liikaa raskasta ruokaa, tunnette olonne todella pahaksi ja raskaaksi, joskus joudutte ottamaan lääkkeitä, jotka parantavat ruoansulatusta. Mutta kuvitelkaapa, jos teidän mahalaukkuunne viedään putken kautta litra Fairya!

Ariel -pesuaineen pakkauksessa lukee, että sitä on käytettävää suojakäsineet käsissä, koska se syövyttää käsien ihoa. Jo pelkästään tämä aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta ja kipua. Mutta kuvitelkaapa, miltä tuntuu marsuilta, kaneilta, koirilta, kissoilta ja muilta koe-eläimiltä, kun niiltä poistetaan ylempi ihokerros hiekkapaperia apuna käyttäen ja hierotaan paljaaseen kohtaan pesuainetta. Muistelkaamme lapsuutemme, kun kaaduimme asfaltille ja vahingoitimme polvemme. Tosin silloin kukaan ei hieronut haavaan syövyttävää pesuainetta.

Vuonna 2001 Euroopan Unioni suuntasi kulkunsa tuotteiden testauksen eläimillä vähentämiseen ja vähitellen sen kokonaan lopettamiseen. Vuoteen 2013 mennessä suurin osa eläinkoemenetelmistä kielletään.

Suomessa myytäviä kosmetiikkasarjoja, jotka eivät testaa tuotteitaan eläimillä ovat esimerkiksi kuuluisa The Body Shop ja Joe Blasco. Suomen johtavimmista sarjoista Lumene, Nivea, Herbina ja Anytime käyttävät vaihtoehtoisia testausmenetelmiä eivätkä myöskään testaa tuotteitaan eläimillä. Kuuluisat Yves Rocher, Chanel, Clarins, IsaDora sekä Revlon eivät myöskään kannata eläinkokeita, eivätkä myöskään testaa tuotteitaan koe-eläimillä. Tämän vuoksi edellämainittuja merkkejä kannattaa suosia.

Sen sijaan yritykset, jotka yhä käyttävät eläimiä tuotteiden testauksessa, ovat esimerkiksi kuuluisat Braun (Gillette Company), Procter and Gamble, Colgate-Palmolive (Ajax, Hill's Pet Nutrition, Mennen, Palmolive), Coty (Calvin Klein, Rimmel), Gillette, Johnson and Johnson, L'oréal, MaxFactor, Oral-B, Pantene ja moni muu.

Muistakaa: joka ikinen ostamanne pakkaus pesuainetta Ariel tai Tide, jokainen tuubi Oral-B:tä, jokainen Pantenen hiustenhoitoaine, kaikki Palmoliven käsisaippuat tai L'oréalin meikkivoiteet ovat turhien ja julmien eläinkokeiden rahoittamista. Jos ostatte eläinkokeita hyväksyvien yrityksen tuotteita, hyväksytte vapaaehtoisesti julmien eläinkokeiden käytön. Sen sijaan jos hankitte vaihtoehtoisia ja inhimillisiä testeusmenetelmiä käyttävien yritysten tuotteita, autatte vähentämään hirveää julmuutta.

Kopioi tämä päiväkirjaasi jos olet eläinkokeita vastaan!

Kinuski päästettiin tänään Sateenkaarisillalle parantumattoman sairauden uuvuttamana.
Kinuskin tarina on yksi surullisimmista; se eli elämänsä kaltoin kohdeltuna, köytettynä leikkimökin alle. Se tuli yhdistyksellemme pelokkaana, kaunis turkki takkuisena, surullisen näköisen olentona. Se sai uuden mahdollisuuden, uuden rakastavan kodin. Se piristyi aivan silmissä, kynitty turkki alkoi kasvaa uudestaan. Kaiken piti olla hyvin.
Tänään eläinlääkärikäynnin yhteydessä paljastui kasvain maksassa ja eläinlääkäri katsoi parhaaksi päästää Kinu-kissan Sateenkaarisillalle.

Kauniita unia, kaunis Kinu-kissa... :(


"Olet kirkkain tähtemme Otavassa,
hymy tähdenlennon sakarassa.
Olit, Enkeli, luonamme vain hetkisen.
Jätit sydämiimme jälkesi kauniin, ikuisen.
Enkeli, olit vain hetken lainassa.
Sinut joku tahtoi takaisin Taivaassa."

-Noelia-

Näkemiin

Näkemiin,
aurinko ja pilvenhattara.
On aika teidän nyt nukkua.
On aika tähdenlentojen,
aika kuunsillan hopeisen.
Näkemiin, päivä kaunein.

Näkemiin,
kuu ja tähtivyö.
Päättyy nyt tähän teidän työ.
On aika pilvilinnojen,
aika polun auringonsäteiden.
Näkemiin, yö suloinen.

Näkemiin,
matkalainen maan.
Käy Sateenkaarisiltaa nyt kulkemaan.
On aika vilkuttaa kerran viimeisen,
on aika hyvästellä syli lämpöinen.
Näkemiin, kummitäti.



Kummitädin muistolle. Kiitos kaikesta ja lepää rauhassa. Kummityttösi.
-Noelia-

Hylätyn viimeinen kuiskaus

Syksyn kauneimmat lehdet putoavat hitaasti.
Raskaasti, säälien pimeyttä pelkääviä.
Yksi seuraa katseellaan värien sadetta
ja pyydystää mielessään kesän kauneinta perhosta.

Ensilumi sataa maahan sinä yönä.
Raskaasti, säälien kylmässä kärsiviä.
Yksi seuraa katseellaan jäätyneitä kukkia
ja pyydystää mielessään lihavimpia kärpäsiä.

Pakkaslumi peittää alleen kaiken elävän.
Raskaasti, säälien ulos hylättyjä.
Yksi katse ei enää seuraa muutosta
ei jaksa enää muistaa kesän kauneutta.

Ja ennen kuin kylmin hetki talven koskettaa
Ennen kuin jokavuotinen lumimyrsky saavuttaa.
Voit kuulla hylätyn viimeisen kuiskauksen:
"Minä odotin, miksi en ollut rakkautesi arvoinen?">



Joka vuosi sadat kesäkissat odottavat rakkaimpiansa niitä hakemaan. Odottaen, luottaen omistajansa sanaan. Ja valitettavan moni niistä odottaa turhaan, eikä enää koskaan saa jahdata kesän kauneinta perhosta tai lihavinta kärpästä. Kaikille kesäkissaenkeleille, niille menneille ja kaikille tuleville.
Ihmisen piittaamattomuus on niin surullista.
-Noelia-

Nukka-Rukka

Minä kerron Sinulle tarinan Nukka-Rukasta,
kissanpennusta
aivan hiilenmustasta.
Tämä tarina on totta joka sana.
Oletko valmis, aloitan aivan alusta.

Päivänä niin kauniin keväisen
näki valon suloinen kissapoikue.
Kaksi tyttöä, kolme pojanviikaria.
Nukka-Rukka pahnanpohjimmaisena.

Ei jaksanut kilpailla äidin rakkaudesta.
Oli muut sisarukset niin paljon vahvempia.
Ei tuolla raukalla ole mitään toivoa,
parempi päästää pois,
säästää kivulta ja tuskalta.

Oli Nukka-Rukalla aikaa vain huomiseen.
Se itsekin tiesi jonkin muuttuneen.
Hiljaa odotti yön, aamua seuraavaa jännittäen.
Olisiko aamu tuo kenties sen vihoviimeinen?

Askeleet, raskaat kaikuivat navetan nurkissa.
Nukka-Rukka tiesi, oli aika jo lopussa.
Juuri ennen kouran kosketusta
kuului ovelta ääni:
"Ei, älä! Odota!"

Kylmä käsi muuttui pehmeään kosketukseen.
Pelko Nukka-Rukan vaihtui hyvänolontunteeseen.
Sitä piteli hellästi pieni tyttö, kuunsäteet hiuksissaan.
"Tule, Nukka-Rukka. Sinua jo kotona odotetaan."

Niin Nukka-Rukka sai kodin parhaimman,
pedin pehmeän,
sylin turvallisimman.
Joka ilta kiitti mielessään kohtaloa,
armoa, uutta mahdollisuutta.

Nukka-Rukka kasvoi aivan silmissä.
Pentu hento voimistui päivä päivältä.
Rakas omistajansa, tyttö kuunsäteitä hiuksissa.
Oli Nukka-Rukan aarre, parasta koko maailmassa.

Kesän nautti täysin rinnoin elämästä,
Nukka-Rukka,
elämänsä voimissa.
Paistatteli päivää kukkalaudalla.
Nukkui yöt aarteensa tyynyn laidalla.

Kesä vaihtui syksyyn, sateeseen.
Aarre kaunein kiirehti takaisin arkeen.
Nukka-Rukka kovasti kaipasi rakkaintaan.
Ei ymmärtänyt, miksi aarteen pitää aina pois kiiruhtaa?

Ennen ensilumen saapumista,
tuli aarre Nukka-Rukan luo,
taas oli kiire kauhea.
Nukka-Rukka luotti kuitenkin ystävään, parhaaseen.
"Ehkä hän haki minut mukaan jollekin matkalleen."

Ja niin lähtivät yhdessä Nukka-Rukka ja ystävä,
tyttö, kuunsäteitä hiuksissa, kyyneleitä silmissä.
Matkasivat matkan lyhyen, hiljaisen.
Pysähtyivät eteen paikan kovin oudon tuntuisen.

Astuivat sisään, avasivat oven painavan.
Nukka-Rukka nojautui syliin, turvaan rakkaimman.
Mutta tuttu syli vaihtui pian tiukkaan otteeseen.
Piti kiinni, esti pakenemisen.

Nukka-Rukkaa alkoi kovasti pelottaa.
"Ystävä, auta! Nuo haluavat kai satuttaa!"
Mutta tyttö, kuunsäteitä hiuksissa, kyyneleitä silmissä.
Juoksi pois, muistamatta edes hyvästellä.

Nukka-Rukka ei voinut uskoa.
Kyynel putosi hiilenmustalta poskelta.
Rakkain aarre, sen ystävä ainoa.
Jätti pulaan,
ei kai aikonut enää palata.

Nukka-Rukka tunsi jonkin pistävän.
"Sen kun pistätte, minä menetin jo ystävän."
Luovuttaneena vaipui kylmälle pöydälle.
Katse lasittunut antautui kyynelille.

Vielä ennen viimeistä hetkeä.
Nukka-Rukka muisteli kesää viimeistä.
"Minä vain halusin sinua ikuisesti rakastaa.
Mitä pahaa tein,
siihen en koskaan kai vastausta saa."

Niin nukkui pois Nukka-Rukka, pikkuinen.
Kissa hiilenmusta, pahnanpohjimmainen.
Sai maistaa palan ihmisen julmuutta.
Ja tämä on vain yksi tarina, on monta tarinaa vielä kertomatta.

-Noelia-

AAMU

Miekka sivaltaa
Esirippu katkeaa keskeltä
Esitys päättyy ennen aikojaan
Auringon eteen vedetään pimennysverho

Yleisö hiljenee
Kukaan ei sano sanaakaan
Jokainen omalla tavallaan
Tietää maailman juuri muuttuneen

Ilta saapuu
Tulee tilalle mustan päivän
Kynttilämeri pimeyden keskellä
Muistuttaa päättyneestä elämästä

Aamu nousee
Nousee, vaikka kukaan ei odottanut
Auringon edestä vedetään pimennysverho
Elämä jatkuu surusta sokeana
-Noelia-

... ja jee, KAIKKI kissat terveitä!!!
Kyllä on helpottunut olo! :)

Ps. Jekku näytti verikokeessa piilevän villikissan luonteensa, oli meinaan oikea Saatana! xD

Nyt on saatettu Tomppa-poika ja Martta-pentu viimeiselle matkalle. Viimeiseen hetkeen asti oli Tomppa mun sylissä ja silitin sen ikuiseen uneen.
Pääsivät viimeiseen lepopaikkaansa yhdessä, vierekkäin.
Suru on käsittämätön, toivottavasti ensi viikolla ei tarvitse silittää omia kissoja uneen.

Hyvää matkaa sateenkaarisillalle, pikkuiset enkelit.

Taikametsä

Oletko kuullut tarinan,
kertomuksen niin kovin uskomattoman?
Se kertoo ihmeellisestä paikasta,
jossa pimeyskin tulvii auringon valoa

Sinne kuljetaan pilvilaivalla,
portti Taikametsän sateenkaarisillan alla
Siellä kaikki Taikametsän eläimet,
suuret, pienet, kaikenkokoiset
Yhdessä onnellisina leikkivät
aalloissa auringon säteiden kylpevät

Kukaan ei koskaan siellä satuta
Kukaan ei kahlitse, pidä vankina
Kukaan ei hylkää talvipakkaseen
Ota omakseen vain kohta jättääkseen

Sinne sinä olet menossa, rakkain aarteeni
Silitän hiljaa poskeasi,
kerran viimeisen kuiskaan korvaasi
Enää ei kukaan sinua satuta,
enää ei tarvitse pelätä, ei paeta.

Siellä jossain olet taas ehjä ja iloinen.
Olet suojissa Taikametsän pienten enkelten.

-Noelia-