Pahoin kuitenkinkin pelkään, ettei se käy", lohikäärme sanoi innokkaasti. "Aion itse asiassa syödä sinut."
"Et sattuisi pelkäämään limettejä?" kysyi Charlie, ennen kuin muisti, että oli antanut limetin Daisylle.
Olento nauroi pilkallisesti. "Minä", se sanoi, "en pelkää mitään."
"Et mitään?"
"En mitään", se sanoi.
"Pelottaako ei-mikään sinua äärimmäisen paljon?"
"Se kauhistuttaa minua suunnattomasti", Lohikäärme myönsi.
"Kuulepas", Charlie sanoi, "minulla ei ole mitään taskuissani. Haluaisitko nähdä?"
"En", Lohikäärme sanoi vaivautuneesti. "En todellakaan haluaisi."
Kuului purjeiden kaltaista siipien läpsyntää, ja Charlie oli yksin rannalla. "Se", hän sanoi, "oli aivan liian helppoa."
Uusimmat blogimerkinnät
- Sohvaperuna 19.04.
- Pirskeitä 19.04.
- Paranee 19.04.
- Mitä jos ei halua olla niin kuin kuuluisi oll... 14.01.
- Toistoa, kertausta, mahdollisia variaatioita. 05.01.
- Day 1. 09.01.
- Siviilisääty - avoliitossa 02.01.
- :D 21.11.
- Kuvia2 31.10.
- Kuvia 1 31.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (7)
- ▶ 2012 (2)
-
▼
2011 (27)
- ▶ marraskuu 2011 (1)
- ▶ lokakuu 2011 (3)
- ▶ syyskuu 2011 (5)
- ▶ heinäkuu 2011 (2)
- ▶ kesäkuu 2011 (5)
- ▶ toukokuu 2011 (6)
- ▶ huhtikuu 2011 (1)
- ▶ maaliskuu 2011 (1)
- ▶ tammikuu 2011 (3)
- ▶ 2010 (47)
- ▶ 2009 (94)