IRC-Galleria

En muista kuka mulle joskus lukiossa sanoi, ettei Ratolla taida olla kapasiteettia niin paljon, ettäkö sillä olisi pärjännyt Ypäjällä ratsastuksenohjaajan tutkinnoissa.
Muutama kuukausi sen jälkeen Sari (valmentaja) melkeen hyppi tasajalkaa onnesta, kun mulla oli kuin olikin hevonen, jolla voisin edetä aluetasoa pidemmälle. Suokkien koulukunkkarit ihan ekana ja joitain kansallisia avoimia.

Tietysti noi suunnitelmat jäi, kun muutin pois Suomesta hevosen kanssa, mutta tässä treenatessa ja hevosen edistyessä sitä muistaa, mitä joku taliaivo suustaan silloin aikanaan päästi ja nauraa ääneen :D

Vaikka voisihan toi tietysti pitää paikkaansakin, mutta epäilen kyllä vahvasti, kun hevonen hyppää 110cm ratana ja koulupuolellakin tuo kulkee sen HeA:n läpi (Suomessa).
Lisäksi, kun se nyt vielä menee sulut laukassa, sekä kolmikaarisen kiemurauran puhtaiden vaihtojen kanssa, niin voinen varmaan rauhassa todeta, ettei taida kapasiteetti olla ihan pieni ;)
Juu, ei se kilpuripuokeille ihan vertoja vedä, mutta siellä kilpurisuokkien seassa se on kuin kala vedessä :P

Ossi on hieno ex-ravuri lv samanrotuisten joukossa. Jopa harrastepuokkien joukossa, uskallan väittää.
Igorista tuli mainio ratsuaasi, vaikka sen opettaminen olikin vain hauskanpitoa kaiken muun keskellä. Se oppi kaikki perusasiat ja lisäki se hyppää pieniä esteitäkin. Ja kärryjen edessä se on loistava!
Riemun koulutusta odotellessa, mutta tähän mennessä se on näyttänyt olevan mitä hienoin suokkipoju ja koska muutkin kaviokkaani ovat olleet vain hienoja yksilöitä, miksi Piepu tekisi poikkeuksen, kun sen äiti on kuka on? :D

Näin vuosien jälkeen voin vain todeta, että olen ylpeä jokaisesta hevosestani ja ylpeä siitä, että olen ne elämääni saanut <3
*Ja tähän sisällytän myös ne, joita en tekstissä maininnut, mutta jotka ovat muistoissani AINA... lepäsivät ne nyt sitten taivaslaitumilla tai viettivät eläkepäiviä muualla*