Keskiviikko 09.01.2008 (vuokraisäntä lainasin näyttöä koko illaksi)
Taas juostiin kieli vyön alla hevosia ratsastukseen, pois, tarhaan ja pois... 11 hevosesta 7 oli tarhassa ainakin puoli tuntia! Huimaa! :D
Aamu menikin oikeastaan siinä... 40min maastolenkin kävin Radissonilla, mutta muuten sitä samaa vanhaa.
Iltapäiväksi sitten Radi sekä Lord tarhoihin ja tallia hoitamaan. Eipä siinäkään mitään epätavallista. Rupesi vaan naurattamaan, kun mietin, että täällä hevoset saa kauhian sätkyn jos näkevät maastossa vaikkapa peuroja jossain kilometrin päässä (pelkkää peltomaisemaa, joten näkyvyys melko hyvä). Vaan sitten, kun traktorilla tuodaan heinää tai olkea ja ajetaan sillä siis tallinkäytävää pitkin, ei yksikään hevonen tee mitään... pari jopa käy sitä traktoria vähän nuolaisemassa -.-
Kummallisia otuksia.
******************************************************************************
Stressaava aamu jälleen. Juostaan hevosten kanssa maneesin, tarhojen sekä tallin väliä ja yritetään ehtiä tekemään kaikki hommat ajoissa... hui jessus sitä menoa.
Lisäksi vielä sain sitten toisen mokasta syyt niskoilleni. Laiskana likkana yksi näistä heitti melko lailla kuraiset suojat arkkuun ja mullekos siitä tultiin sanomaan "Ei näitä tällaisina laiteta tänne"
Joo, ei niin, enkä se minä ollutkaan. Kilttinä tyttönä sitten putsasin ne suojat niin pirun hyvin, että olivat kuin pesukoneesta tulleet.
Kävin vielä 35min käyntimaaston Radilla, ennen kuin omistaja sitten ratsasti sillä ihan kunnolla.
Iltapäivä sujui muuten rattoisasti, mutta Pacito säikäytti mut oikein kunnolla.
Herra kun on koliikkiherkkä hevonen ja sitä saa olla aina vahtaamassa, ettei käy hassusti. Nooh, saavun talliin ja mitäpä herra tekee, ellei makoile pitkin pituuttaan karsinassa (harvemmin näkee sen noin tekevän, siksi reaktioni ->) ja minähän sain kauhean hepulin. Tuijotin silmät levällään sitä hevosta ja sain sitten sanottua jopa sen nimen. Hevonen ponnaa hirveetä kyytiä pystyyn ja kattelee mua silleen "no mitä nyt?". Tallin superstara ;)
Noh, pistos sille ja kävelemään. Loppuillan olikin ihan ok, kaura ei oikein maistunu, joten odottelin sitten varttia vaille seiskaan, että omistaja tulee, jotta voin varoittaa. Sinne jäi hevonen vahdattavaksi, toivottavasti ei ole mitään eriskummallista.
Siinähän se menikin taas se päivä. Huomenaamu VAPAA!