Se nuori tyttö kauppaa mulle kamojaan,
se näyttää kuin ois hyvin peloissaan
kai veloissaan se pyörii ympäri kylää.
Katulampun alle istumaan mä jään,
siinä hetken aikaa mietin elämää.
Pieni poika kanssa äidin, ohi kävelee
ja mies pullostansa siemaisee.
Kertosäe: Elämää, niin kaukaista, niin häilyvää
kuin filmi, joka pätkittynä silmiin välähtää.
Kai kaikki nämä päivät, voisin taakse jättää
ja kertoa: ei auta yrittää
Kun kävelen, niin laulan hiljaa
niin hiljaa, että kuulla voisi puiden huokaavan.
Kun juoksen, niin juoksen hiljaa
niin hiljaa että nähdä voisi tuulen nauravan
Astun askeleen lähemmäksi kuolemaa,
laitan takkini naulaan.
Lasken tunteja huomiseen
ja sieluni laulaa
Kertosäe: Elämää, niin kaukaista, niin häilyvää
kuin filmi, joka pätkittynä silmiin välähtää.
Kai kaikki nämä päivät, voisin taakse jättää
ja kertoa: ei auta yrittää
<Elina>