Raiskasin äänen. Viikon hiljainen hetki. Saatte ainakin nauttia hiljaisuudesta jota en oo rikkomassa väläytyksilläni. Teillekin puheenvuoro.
Tekis mieli laulaa.. Ei oikeen onnistu :D
Ja viikonloppuna peli. En pääse pelaamaan. En oo päässy juoksemaan kahteen viikkoon. Ainakaan kahteen viikkoon. On siitä enemmän.. Kolme.. Kuitenkin. Ja ääni pois ja kurkku kipee vieläkin niin ei järkeä. Säästän seurakunta cupiin. Mutta mukaan lähen tyttöjä tsemppaamaan. Voitto kotiin ja kultaa kainaloon ja sen jälkeen kaikki saa sellaset pusut että huulet on turtana vielä viikon päästä. Ah. Ootan sitä. Huudan varmaan ääneni uusiks pois :D
Suunnittelin ruokapöydässä (kuiskaten, aika laadukasta keskustelua :D) että teen ison kyltin tyttöjä varten peliin. Jos ääni siis ei kanna. Teen todella upean kyltin. Mutta ainoo ongelma on se että miten saan sen mahtumaan autoon? Tunnetusti meiän bussien peräkontit on minimaaliset. Mutta joku kompromissi varmasti löytyy. Tyttöjen on saatava se kyltti. Mahtava kyltti.
Näin on kirjoitettu.