IRC-Galleria

Niin sanoi tyttö kun sielunsa tuntemattomalle myi. Halvalla menee mutta menkööt. Vaaleanpunaisia kirjeitä jotka ikinä ei pöytälaatikosta maailmalle lähtenyt. Kiillotettuja kolikoita joita kukaan ei päässyt sormillaan tahraamaan. Aarteita jotka pääsee julkisuuteen vasta niiden omistajan viimeisten hengenvetojen jälkeen. Muutaman hassun sattuman jälkeen ne ajautui käsiini ja tajusin olevani syvemmällä kuin ikinä ennen. Miten saisin ne pois mieltäni painamasta, kun jokainen tapahtuma saa ne päähäni. Kun yritän niitä hävittää, kovat oman tunnon tuskat valtaavat minut ja joudun perumaan aikeeni. Myydäkään en niitä voi, sillä vain omistajalleen ne ovat tärkeitä. Ja tuo omistaja ei enää meidän keskuudessamme ole. Pyyhin hikeä otsalta ja painan laatikon täynnä salaisuuksia rintaani vasten. Miksen voinut olla joutumatta niihin tuskaisiin tilanteisiin, miksi juuri minun piti joutua siihen veneeseen joka vei meidät kohti ongelmien aallokkoa. Minä ja pari muuta epäonnista jotka joudumme kantamaan nämä ajatukset mielessämme niin kauan kunnes aika meistä jättää ja siirrymme iästä ikuisuuteen. Nyt suljen silmäni ja toivon että saan avata ne vielä huomennakin. Tänään en halua hyvästejä jättää.

Btw, pitkän matikan ja ranskan kirjat olis myytävänä if joku on kiinnostunu.