Ketkä ovat aitoja ystäviäsi, eivätkä ystäviä vain silloin, kuin ketään muita ei ole enään jäljellä, tai muut eivät ole vain tavoitettavissa?
Keitä oikeasti kiinnostaa miten sinulla menee, tai miten oikeasti voit?
Ketkä kuuntelevat sinua?
Ketkä iloitsevat ja surevat kanssasi, eivätkä vai pyöri oman navansa ympärillä, ja etsi silloin sinulta lohtua, kun muilta sitä ei enää saa?
Ketkä kysyvät välillä sinunkin kuulumisia oma-aloitteisesti, eivätkä vain vastakysymyksenä, koska se on tapa, ja myös kohteliasta?
Ketkä pysyvät rinnallasi, vaikka tekisit mitä tahansa?
Ketkä seisovat rinnallasi oli sinulla sitten hyvä tai huono päivä?
Ketkä jaksavat kannustaa sinua loppuun saakka sanomatta, että sinusta ei ole siihen?
Keihin voit oikeasti luottaa?
Ja ketkä seisovat silloinki rinnallasi, kun sinulla todetaan sairaus mistä et voi parantua ?