heräsin keskellä yötä, näin painajaista kaipasin sua mun luokse viemeen painajaiset pois. mun sydän tunsi pelkoa surua ja kaipuuta mutta eniten kai rakkautta rakkautta sua kohtaan.. kun jälleen uneen vajosin alkoi uusi painajainen.. sä vihasit mua sä katsoit mua kuin olisin sarjamurhaaja.. unta jatkui piinaavan pitkään.. pelkäsin että sä vihaisit mua vielä pitkään. sitten mä heräsin ja huokaisin. se oli vain unta.. silti en pelkoa saanut karistettua mielestäni, entä jos se totta olikin? jos sä oikeastikin mua vihaisit. sä oot sanonut "sua rakastan" mutta oliko sekin vain unta?