Kävelin yksi päivä yksin pitkin metsiä, olimme saaneet tehtäväksi etsiä 15 kasvia ja etsin niitä siis.
Minulla oli koirani Vesku mukana. Löysimme Veskun läheisestä metsästä, kun se oli vain vuoden ikäinen. Laitoimme siitä ilmoituksen, mutta koska kukaan ei kaivannut sitä kuukauteen, saimme pitää sen. Isäni antoi minun pitää sen sillä ehdolla, että minä huolehtisin sen liikutuksesta ja muista tarpeista. Niin Vesku muutti meille. Emme tarkalleen tiedä mitä rotuja siinä on mutta se näyttää hieman suomenpystykorvalta.
"Vesku!!" Huusin koiraani kun en nähnyt sitä. Se tupsahti puiden lomasta luokseni keppi suussaan. Nauroin ja heitin kepin. Se juoksi innoissaan hakemaan keppiä ja toi sen minulle odottaen että heittäisin sen jälleen
"Vesku me tultiin etsii kasveja eikä leikkimään!" Se näytti surulliselta ja tunsin piston sydämessäni mutta hetken päästä Vesku jatkoi omia touhujaan iloisena ja pistos lakkasi.
Olin löytänyt jo 10 kasvia kun Vesku näki jäniksen ja lähti juoksemaan sen perään.
"Vesku!!" Huusin ja juoksin sen perään. Jouduimme yhä syvemmälle metsään kun yhtäkkiä!
Heräsin kun aurinko oli laskemassa. Katsoin kelloani ja huomasin, että olin ollut 4 tuntia tajuttomana. Seuraavaksi tajusin, etten tiennyt missä olin. Vesku makasi vieressäni uikuttaen ja helpottui nähdessään minut tajuissani. Se tuli ja nuolaisi minua.
"Voi Vesku minne sä meidät oikee veit.." Katselin ympärilleni ja lähdin suuntaan missä luulin kodin olevan. Kävelin ainakin tunnin kun saavuin niitylle. Katselin sitä hämmästyneenä. Päivemmällä oli satanut ja nyt aurinko kimmelsi kauniisti heinissä. Sitten silmääni iski niityn toisella puolella olevaan asiaan. Luulin ensin että se on hirvi, mutta sitten huomasin, että se on valkoinen.
"Hevonen!" Henkäisin
Hevonen kuuli minut ja laukkasi lähemmäs, mutta vain sen verran, että näki minut kunnolla. Silloin huomasin sarven sen otsassa.
"yksisarvinen.." Kuiskasin uskomatta silmiäni ja pelkäsin, että jos sanoisin sanan ääneen tulisin hulluksi. Yleensä Vesku pelkää hevosia, mutta nyt se meni hiljaa lähemmäs yksisarvista.
Yksisarvinen käveli tanssivin askelin Veskua kohti ja kun niiden turpa ja kuono koskettivat toisiaan sinkosi niiden välistä sateenkaaren värein valoa. En uskonut silmiäni ja tumpsahdin maahan säikähdyksestä. Vesku ja yksisarvinen huomasivat minut ja kun niiden turpa ja kuono erkanivat toisistaan valo show katosi. Vesku sipsutti viereeni nuolemaan kasvojani ja yksisarvinen käveli hiljaa viereeni ja kosketti turvallaan hiuksiani. Jo valmiiksi vaalet hiukseni muuttuivat yhtä valkoisiksi kuin yksisarvisella. Nousin seisomaan ja silitin sen kaunista päätä. Kosketin sen sarvea odottaen että se haihtuu minä hetkenä tahansa, mutta se pysyi vankkana paikallaan. En tiedä mikä minuun iski, mutta yhtäkkiä koin kaameaa tarvetta kertoa yksisarviselle mitä tapahtui.
".. ja nyt minä sitten olen eksynyt." lopetin kerrottuani tarinan. Yksisarvinen laskipäänsä ja nosti minut selkäänsä. Säikähdin ja nappasin sen pitkästä harjasta kiinni. Sitten se katseli hetken ympärilleen ja sinkaisi sataa kohti metsää. Säikähdin niin, että sydämeni meinasi pysähtyä ja painauduin aivan kiinni yksisarviseen peläten, että lyön itseni oksiin ja putoan. Mutta yksisarvinen pujotteli taitavasti puiden lomassa eikä ollut vähälläkään osua yhteenkään oksaan. Kun olin varmistunut, että pysyn selässä. Käänsin katseeni nähdäkseni Veskun. Se juoksi yksisarvisen takana ja kun näki minun katsovan sitä se pujahti yksisarvisen viereen. En voinut uskoa kuinka kovaa se meni. hetkenpäästä saavuimme uudelle niitylle. Siellä uskalsin vapautua ja nousin istuhaan yksisarvisen selkään. Tuuli heilutti hiuksiani ja minusta hehkui onnea. Kun jälleen pääsimme metsään olin hieman varovaisempi kuin niityllä mutta uskalsin jo istua metsässä. Hetken päästä olin oman kotini takapihalla ja laskeuduin yksisarvisen selästä.
"kiitos." Kiitin sitä ja se painoi päänsä hetkeksi rintaani vastaan. Sitten se pinkaisi takaisin metsään ja katosi. Olin aivan ihmeissäni.. Yht äkkiä heräsin omasta sängystäni.
Mietin, että se oli uni koska en eilen ollut missään metsässä, mutta kun näin pöydälläni 10 kasvia olin ihmeissäni. Saavuin alakertaan
"Iskä enhän mä vielä ole ollut metsässä?" kysyin isältäni
"Et. Kannattaisi kohta mennä tai et ehdi kerätä kasveja!"isäni vastasi
"joo.. mene tänää." sanoin hämmentyneenä
"Mutta ensin. Tuuppa tonne ulos." Isäni sanoi salaperäisesti hymisten
Mietin mikä ihme nyt oli
kun saavuin ulos silmäny avautuivat lautesen kokoiseksi
"Hyvää syntymäpäivää kulta!!" Äitini huusi pitäen kiinni valkoisesta hevosesta joka näytti aivan uneni yksisarviselta, siltä vain puuttui sarvi.
"Tämä tässä on Dream Unicorn. "Äitini hehkutti
"IHANA!! KIITTI ISKÄ KIITTI ÄITI OOTTE PARHAIT!!" kiljaisin ja sikouduin äitini kaulaan.
Dream Unicorn oli myös melkein yhtä nopea kuin yksisarvinen ja kävin sen kanssa usein niityllä jossa kohtasin yksisarvisen. Joskus saatoin kuulla tuttua hirnuntaa, mutta se oli varmasti vain kuvitelmaa.
LOPPU