Me olimme nuoria
vailla huolia
sä olit mulla
mulla oli sut
Muistatko kun istuttiin
nurmeen makaamaan
muistatko kun ekan kerran suudeltiin
huuleni kohtasivat sinun huulesi
ja sain väristyksen
olin pieni enkä tajunnut
mutta nyt ymmärrän miksi
aina sydäntäni lämmitti kun olin vierelläsi
minä
minä rakastin sinua
olen pahoillani
kun en sitä sinulle kertonut
enkä ääneen sanonut
toivon että pystyit sen
mielestäni lukemaan
koska todellakin halusin
sen sanoa suoraan
mutta kun en osannut
olin pieni ja sanaton
luulin että 'me'
kestäisi ikuisesti
luulin ettei me erota koskaan
nyt sen ymmärrän
mutta haluan että tiedät
vaikket luonani olekkaan
etkä voi kuulla ääntäni
olen luonasi silti
joka aamu kun aurinko nousee
ja ilta kun se kauniisti laskee
joka päivä kun tuuli tuivertaa
ja sade piiskaa kasvoja
kun lämpö saa ilman kosteaksi
ja kun lumi peittää maan
ja kun kevät sen sulattaa
olen luonasi aina
sillä osa minusta
lähtösi jälkeen
jäi sinuun kiinni
eikä lähde koskaan
lupaan
kun seuraavan kerran näemme
kerron kuinka rakastan
ja kuinka paljon kaipaan
hymyäsi auringossa
tuoksuasi tuulessa
ja kosketustasi
lempeää mutta vahvaa
en unohda sinua