IRC-Galleria

Kuin hiipien salaa
silmäluomeni laskeutuvat kiinni hiljaa
ja kun ne avaan muistot mieleeni palaa
ja kyynelet niiden mukana
muistan kun olimme pieniä
tapasimme kesällä
aurinko kultasi hiuksesi
niinkuin se tekee vieläkin
tutustuimme ja ystävystyimme
siitä alkoi meidän matka käsikädessä
vaikka asuit kaukana
meillä oli silti jo silloin juttumme
kesän lopulla sain kirjeen sen
joka taisi muuttaa tulevaisuuden
kerroit muuttavasi naapuriini
Olin iloinen ja kiitollinen
vihdoinkin saisin ystävän oman
läheisen
Leikimme päivittäin tuntitolkulla
tuntui kuin ilolle ei olisi ollut rajoja
mutta tuli hetki jolloin meidän oli aika erota
kerroit muuttavasi pois
en halunnut uskoa
vasta kun olit muuttanut
tajusin
et enää tulisi takaisin
ikävöin sinua usein
vaikka toki pidimme yhteyttä
se ei ollu samanlaista
sitten koitti aika
jolloin vaihdoin koulua
ylä-asteelle
ja löysin sut uudelleen
olit sama vanha vaaleatukka
vaikka pituutta ikää ja mieltä kasvanut
olit silti se samaa pieni kiljuva naapurin tyttö
minun rakas ystäväni<3

et sillee (':

Muistatko vielä ne ajat
me oltiin vailla huolia ja nuoria
sanoisinko lapsia
Mä toivon että mua muistat
mutta vain sellaisena kuin olin silloin
en enää, älä muista pahalla

Hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
Ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata

hhennn%E4

ikävä niit aikoi ku mua ei sattunu<33

musaa alkuseeks (::)

Haluisin antaa periks ja luovuttaa
mut mun kaverit tarvii mua nyt tukemaa
mä haluisin vaa jäädä tähä
mut mun kaverit pistää mut jatkamaa
haluisin kaiken unohtaa
mut on aika kavereil velat maksaa

Haluan nähdä itseni kävelemässä jonkun kanssa niinkun olen nähnyt heidän kävelevän
Haluan että joku rakastaa minua niinkuin he rakastavat toisiaan
Ja haluan että joku välittää minusta niinkuin olen nähnyt heidän välittävän toisistaan..

Tyttö käveli yksin pitkin metsäteitä. Hän ei ollut nähnyt poikaa kolmeen päivään ja oli helpottunut.
Kaikki oli mennyt hyvin kunnes tyttö sai tietää että poika oli väkivaltainen. Tyttö oli sanonut pojalle että jättää tämän ja pojan silmissä oli pimennyt. Ensin poika oli huutanut, sitten itkenyt ja lopulta nauraen napannut tytön kädestä ja kuiskannut ilkeästi tämän korvaan ettei tyttö ikinä voisi jättää poikaa. Tyttö oli juossut pois pojan luota ja se oli viimeinen kerta kun tyttö oli nähnyt pojan. Tyttö oli itkenyt kolmepäivää, viillellyt suuria pitkiä syviä viiltoja kätiinsä. Tyttö käveli itkien metsätietä kun yhtäkkiä poika käveli tielle hänen eteensä silmissään hullu kiilto ja kädessään veitsi.Tyttö kuiskasi itkunsa seasta Mitä poika halusi tytöstä. Poika kysyi kuiskaten tytöltä miten tämä saattoi jättää pojan kaiken heidän kokemansa jälkeen. Tyttö kysyi miksei poika päästä irti. Poika nappasi tytöstä kiinni ja vetäisi tämän rintaansa vasten ja painoi veitsen tytön rinnalle. Tyttö rimpuili mutta poika piti tiukasti kiinni. Poika puhui kauan vihasta ja rakkaudesta ja melkein transsissa unohti että piti tytöstä kiinni ja hellitti otettaan. Silloin tyttö pinkaisi pois pojan otteesta. Poika palasi tajuihinsa ja yritti työntää puukon tytön rintaan. Tyttö kuitenkin väisti ja poika kaatui ja veitsi upposi tämän rintaan. Poika pinnisteli hetken mutta sitten lysähti maahan kasaksi. Tyttö juoksahti nopeasti pojan luo ja halasi tätä lujaa yrittäen saada veren vuodon lakkaamaan. Poika oli kuitenkin jo menettänyt pelin ja ennen kuolemaansa poika kuiskasi tytölle:
"You will be always my angel and I'm man who torture angels.."
Tyttö tappoi itsensä pojan viereen viiltäen vatsaansa:
Always your angel..

Edorf-Viiltävä Rakkaus
Arkullatanssija - Enkeleitä kiduttava mies

musien tahdis kirjoitettu

Mitä sä haluat musta
Mikset sä päästä irti

Joo mä pyydystin sulle lumihiutaleen,
mut se suli hiukkasen ennen ku sä tulit kiusaten
mua hymylläs ja riuhtasten sydämeni irti
ja vaikka koitit elvyttää se pysähteli silti.
Yskähteli hetken kunnes lysähdin kasaan,
mua kylmäsi niin paljon pyysin hyvästiksi halaa.
Sä hyväilit mua samalla kun hyräilit ne sanat
jotka yhä, yhä vielkin tajuntaan palaa.
Ei tätä verenvuotoo pysty tyrehdyttää serveteillä,
turhaa perkeleitä manaat syytettyäs enkeleitä.
On enkeleiden tehtävänä lentää
eikä laahustaa sun kanssas tien penkereitä.
Tiesin et oot oikeas mut silti pyysin anoen,
etten jäisi yksin alla kiitoradan valojen,
mut eihän päivänsäde sovi siihen kaamokseen,
johon pakotin sen jäämään siltä siivet katkoen.