Kerran syntyi maailmaan
pieni tyttö
kultaa hiuksissaan
ja silmissään elämää
niin värikästä kirkasta ja hyvää
Siitä alkoi elämä pienen lapsen
Lapsi kasvoi löytäen
palasia uusia peliinsä
mutta vielä puuttui monta monta palaa
jotka tyttö löytää halusi
sitten kasvoi tyttönen
alkoi elämä nuoruuden
loppui aika iloisuuden
Tyttö huomasi että kuva palapelissä
oli muuttunut
värit kirkkaista harmaiksi tummunut
Tyttö itki, veitsi kädessään
ja helpotti tuskaa
verta luovuttaen ikävään
ikävään lapsuutta kohti
joka oli hyvää mistä tyttö oppi
Vuosia kului tytön peitti masennus
sitten tyttö lopetti jaksamisen luovutti
ja niin eräänä päivänä tytön äiti löysi
lapsensa vuoteeltaan
verisenä viilleltynä kyyneliä kasvoillaan
ja vieressä oli palapeli
jossa hymyilevä tyttö
Pieni lapsi hymy kasvoillaan
elämä silmissään.