kaikki hyvin jerri pääsi jorvista tänää kotiutumaa viide jälkee siinä kuude jälkee olivat kotona. Koko ilta on mennyt jerriä katsellen. Sitä vaa ei voi tajuta. Ensin kamppaillaa elämise ja kuolemise välillä ja sitte yhtäkkiä kuume ja kaikki on poissa. Jerri hymyilee ja nauraa, iloitsee ja on nii oma itsensä. muistaa kaikki. Niin outoa. Itku silmin katsellen poikaa joka nii hauras ja tajuton ja kalpea kaukana elämisen merkeistä oli vielä eilen. No kun tarkemmin katsoo ja kuuntelee. Jerri röhisee ja yskiii kauheasti. Niin että alkaa oksettaa ja oksensikin. Silmät on punaiset ja kelmeät. Iho oudon värinen. Silmissä samaa katsetta mitä eilen tajuttomana. Jerrillä kuume noussut iltaa kohden taas 38.1. Yötä kohden pelko rinnassa taas mitä tuleva tuo tullessaa. Nyt on tietoa ja taitoa enemmän ja hyvät ohjeet annettuna... mutta silti... aika painajaistaha tää on...