No niin. 1 viikko takana kieltäytymistä ihanista lihan iloista naisten kanssa (jota ei ole kyllä tarvinnut tehdä, koska ei täällä Kmaalla naisia ole, eli en ole kyennyt kieltäytymään. :D ) sekä oman käden oikeuksista itseensä. Muutama vaikea päivä mutta niistä selvisi varsin mainiosti kun oli seuraa, kahvia ja tekemistä. :)
Valitettavasti 1 viikon aikana lääkintämiestoverini lomille päästyään ei enää kestänyt houkutusta ja ajautui oikean käden oikeuden käyttämiseen. Huomaan, ettei motivaatio ole enää niin hyvä kun aiemmin, mutta olen huomannut, että se rentoutumisen tunne joka seuraa asioista joista olen kieltäytynyt tammikuun ajaksi aina kaasunaamari-miittiin asti, pystytään tavoittamaan myös yhden tunnin nyrkkeilysäkki-sessiolla, 9 kilometrin lenkillä tai ryyppäämisellä. Kolmea edellä mainittua aktiviteettia harjoittaen aion pystyä olemaan vielä n. 3 viikkoa selibaatissa, vaikka en likaisia, irstaita, halukkaita, supereroottisia ja toisinaan hieman perversoituneita ajatuksia mitä tekisin tai haluaisin naisten tekevän.
1/4 osa takana ja 3/4 edessä. :D TJ on muuten 81, huomenna paukkuu kympit.