IRC-Galleria

Eli ajattelin listata tähän kattavan listan mitä olen omistanut rakkahina mintunkylväjinä:

Menneet 2004-2008:

AEGt:
1. TM CAR-15
2. TM AK-47 "Natalia"
3. TM MP5K
4. CA MP5A3
5. TM P90TR
6. TM/Hurricane M933
7. KA FAL LV
8. CYMA/ACM/ELEMENT/MADBULL AK74 "Natalia"
9. CA SLR105 PARA "Tanya"

GBBt:
1. KJ G23
2. HFC M11 Full Set
3. WE Hi-capa 5.1 CO2
4. KSC G18C
5. TM Desert Eagle
6. TM M1911
7. KSC G18C

Vemput:
1. Random Colt IV
2. Micro Uzi
3. Sig Sauer P226
4. UHC G17
5. KWC 1911
6. TM MP5A3
7. ACADEMY M16A1
8. TM Cougar 3000G
9. TM USP
10. TM VSR-10
11. MZ CA870 SO

Muut:
1. MZ M870 BV nbb
2. CAW M79 Full metal & Wood

Nykyiset aseet 2008 talvi:

AEGt:
1. Dboys AKS74 "plum" "Anya"

NBBt:
1. ASG 106 Sport Co2

Vemput:
1. CYMA M92FS metal

Jotain on saattanut unohtua, mutta hieman epäilen.

Lillallei joku multa elämän vei. No ei sentään, ei mulla sellaista koskaan ollutkaan.
Koen tarvetta mahtavaan hienoon digikameraan.

Huoneessa on 4 uutta kaasunaamaria joista en saa otettua kuvaa, koska en omista hyvää digikameraa :( Lisäksi haluisin ottaa verisiä ja pimeitä kuvia kaasunaamarit päässä, mutta ei taaskaan kameraa :( Miksi oi miksi.

Ainiin. Pelaan Wowi. Ainakin sen ilmaisen 10 päivän ajan.
Hieman turha peli, mutta ihan kiva kun on ilmaiseksi toistaiseksi.

Aion myös voittaa lotossa tänä viikonloppuna, uskokaa tai älkää.
Jos voitan hankin ajokortin, haen Kataloniasta Lada Nivan, jonka ajan ranska-saksa-italia-sveitsi-tsekki-puola-liettua-latvia-viro-suomia-reittiä pitkin
ja ostelen erimaista erilaisia kaasunaamareita. Lisäksi menen silmäleikkaukseen ja
pääsen eroon silmälaseista.

Eli jos ollaan realisteja tulen olemaan rillit päässä loppuelämäni.

Tuli käytyä salilla nyt ensimmäisen kerran noin 3 viikkoon, kun joululomalla
en päässyt käymään. Tuntui hyvältä, kuten aina.

Niin tosiaan Barceloonassa, Boïssa, Gironassa, Canet De Marissa ja Riudellotsissa oli oikein mukavaa viettää aikaa.

Näin vaalien alla on hyvä mainita eräästä pienestä asiasta Moskovan Punaisellatorilla tapahtuneesta pikku välikohtauksesta. Eräs turisti Meksikosta nimeltä Paco ja hänen ystävänsä Taco, olivat tulleet Moskovaan talvella. No Moskava on kylmä kuin amerikkalaisen jääkaappi tai Canadan hirven kaviot.

Paco ja Taco eivät tietenkään osanneet venäjää, mutta ymmärsivät pian mitä kaikkialla saa ja mitä ei. Vodkaa on mielin määrin, mutta tämä ei mehikaaneille kelvannut. "Queiro tequilla", sanoi Paco Tacolle Punaisella torilla. "La cucaracha, la cucaracha ya no puede caminar, por que le falta, por que le falta marihuana que fumar" vastasi Taco Pacolle.

Kävelleessään Moskovan kaduilla he törmäsivät liikkeeseen, jossa myytiin kaasunaamareita. Taco oli aina halunnut tunkea GP5-kaasunaamarin päähänsä ja juoda Tequilaa sen läpi. Ongelma oli vain se, että tequilaa ei venäjällä ole, mutta Paco sai mahtavan idean. Hän otti pullon vodkaa vastapäisestä kaupasta, kirjoitti lappuun Tequila ja alkoi kaatamaan tätä GP5 filtterin lävitse, naamarin letkun läpi Tacon suuhun.

Taco huudahti: Ay Caramba! Es tequila!! ARRIBAA!!!!! ANDALEE!!!
Pacokin halusi osansa ja tunki myös päähänsä kaasunaamarin ja tekin saman mitä oli tehnyt Tacolle.
Pacokin huudahti: Por los diabolos! Es tequila de verdad!!! Dios Mio!!!!!

Niin meksikolaiset toverimme juopuivat kaasunaamarit päässä venäläisen vodka-tequilan voimasta ja pitivät melkoista mekkalaa. No paikalle sattui tanskalainen mies ja huomasi Tacon ja Pacon kaasunaamarit päässään sammuneina kadun varrelle. Kuten tiedämme tanskalaiset osaavat olla outoa väkeä, kuten oli myös tämäkin. Lisäksi Christinsen oli vetänyt aimoannoksen venäläistä marihuanaa, eli koiranpaskaa+sahanpurua sekä kuivaa vodkaa, ja luuli Tacoa ja Pacoa karvaisiksi naisiksi ja päätti käyttää tilannetta hyväkseen.

Christinsen oli ehtinyt vain pari kertaa vedellä Tacoa ja Pacoa perään, kun paikallinen miliisi saapui paikalle ja tanskalainen kiirahti pois. Tämä kuitekin unohti venäläisen jointtinsa Tacon ja Pacon housuttomien vartaloiden viereen. Miliisi huomasi jointin kuten sen, ettei Tacolla ja Pacolla ollut housuja jalassa ja kiidätti nämä kamarille. He olivat edelleenkin sammuneita.

Aamulla sellistä, kovassa krapulassa herätessään Taco huomasi, ettei Pacolla ole housuja.
-Oye Paco, que no tienes pantalones.
-Ay ay ay. Pero Taco, tu no tienes pantalones tambien. Ay ay ay mi culo.
-Mi culo tambien.
-Que ha pasado hier Taco?
-No se Paco, pero requordo que tomamos mucho tequilla russo.
-Si si si...

Seuraavan päivänä he lensivät takaisin Meksikoon, jossa he saivat tietää, että heillä oli kyydissään laittomia maahanmuuttajia, eli huumeita. Nähkääs tanskalaisen kalu toimi myös huumesäiliönä, eikä hän siis tarkoituksella nainut Pacoa ja Tacoa, vaan teki heistä muuleja saadakseen kaman pois Venäjältä.

Tämän jälkeen Paco ja Taco huokaisivat ja lauloivat yhteenääneen: LA CUCARACHA, LA CUCARACHA! YA NO PUEDE CAMINAR! POR QUE LE FALTA, POR QUE LE FALTA MAAAARIIIIHUAAANAAAA QUE FUMAAAAAAAAAR!

Kerran olipa tyttö pieni, nimeltään Sienipesu eikun Pesusieni. Tämä oli kovin pikkuruinen pikku tyttö joka joka yö istui katsellen sudenkorentojen soidintanssia kuun kalman kalpeassa valossa. Tätä samaa tanssia Pesusieni katsoi yöstä toiseen. Joka kerta tanssi tuntui olevan kauniimpi ja kiehtovampi. Pesusieni ei pystynyt pian muuta näkemään kuin tuota kaunista tanssia ympärillään, minne meni ja mistä tuli. Pian Pesusieni ei jaksanut nousta sängystään eikä avata silmiään, sillä hän pelkäsi tanssin loppuvan jos hän näin tekisi.

Pian Pesusienestä oli jäljellä vain kuihtunut keho, hauraat ja harvat hiukset sekä kalman kalpeat huulet. Tämä jatkui kunnes eräänä aamuna sängyllä olivat enää Pesusienen vaatteet ja hauraat hiukset. Sängyllä oli lisäksi suuri, kova ja tyhjä kotelo. Kukaan ei tiennyt mitä Pesusieni-tytölle oli käynyt, mutta jos joku yö eksyt paikalle missä sudenkorennot tanssivat soidintanssiaan kuun kalman kalpeassa valossa, älä ylläty jos vierelläsi istuu pieni, hauras tyttö joka katsoo lumoutuneena sudenkorentoja.

KUVANI OVAT TÄYNNÄ RAISKAUKSIA, ABORTTEJA, VERTA, SUOLIA, MURHIA, TUHOPOLTTOJA, NEKROFILIAA, LAPSIIN JA ELÄIMIIN SEKAANTUMISTA JA MIKÄ TÄRKEINTÄ! VÄKIVALTAA! VÄKIVALTAA! VÄKIVALTAA! PALJON PALJON VÄKIVALTAA! KUVISSANI TAPAN, RAISKAAN, MURHAAN JA TUHOPOLTAN ELÄVÄLTÄ IHMISIÄ!!!!!!!

ilmiantajat voivat syödä päänsä, etsiä elämän ja nauraa itselleen, koska olette helvetin SÄÄLITTÄVIÄ TEKOPYHIÄ PASKIAISIA!!!!!!!

por que soy ahora un operator del "Kaasunaamarit"-yhteisö, por que tengo la estrella en mi nick alli. ^______________________^
Y tambien me comprio una nueva maskara de gas, es de la republica czecha, y es el modelo CM4. Es una merravilla y es muy comodo. ^_________________^

Oli niin kylmää, että oivat itä-saksalaiset saappaani jäätyivät kun uitin niitä lammikossa.

Oli niin kylmää, että raikas ja raitis hengitykseni höyrysi samalla kun tuijotin vihreää hämähäkkiä kinoksessa.

Oli niin kylmää, että liukastelin ja lipsahtelin siellä täällä, mutta en käynytkään jäällä.

Oli niin kylmää, että kun hanskat riisuin käsistäni, tunsin lämmön karkaavan pärstästäni.

Oli niin kylmää. että istuin jäiselle kivelle ja jäädytin perseeni.

Vaikka olikin niin kylmää, niin tuo ohut hento kerros lunta päällä mättään, suon ja kallion oli kaunista ja rauhaisaa. Tuon rauhan rikkoivat silloin tällöin kinoksia rikkovat sarjat sekä kuolleiden miesten kiroukset, kiljaisut, parkaisut sekä murahdukset, kun he huomasivat viimeisen henkensä tulleen kohalleen. Vaikka lumi aluksi oli valkeaa ja puhdasta, oli se iltaan mennessä tahrautunut verestä ja hiestä, ja vain vahvat seisoivat pystyssä ja kuolleet makasivat ohuen lumipeitteen alla.

Oli niin kylmää, etteivät sormeni kangistuneet pitämään ristiä haudalla, eivätkä kääntämään sivua raamatusta.

Oli kaunista, kuoleman kaunista.

Ydinsodan jälkeinen maailma oli kuin iso kasa raunioita ja palanutta maastoa, siellä täällä pari ehjää taloa ja vihreää plänttiä. Taivaalta satoi koko ajan happosadetta ja jänikset nakertelivat varomattomat hengiltä.

Ole pienessä kylä yhteisössä oli rattoisaa. Elämä oli juomista, päihteitä, naisia, uhkapelejä sekä vartiointia silloin tällöin. Kaikki muuttui kun orjakauppiaat saapuivat karavaaneineen kylän lähistölle ja leiriytyivät sinne. Mukana seurasi myös karavaani joka leiriytyi hieman kauemmaksi kylästä.

Aluksi kaikki meni mukavasti, mutta pian suuri osa kyläläisistä oli myyty orjiksi tai teki töitä orjakauppiaille. Elämä muuttui vaarallisemmaksi, kenenkään ei voinut enää luottaa. Vanha sheriffi yritti parhaansa pitääkseen kylän yhdessä, mutta raha oli voimakkaampi voima.

Myin jopa yhden toverini orjaksi, jotta saisin rahaa ruokaan ja ammuksiin. Aikaisemmin toinen toverini oli myyty myös, ja kuulin kuinka heitä piiskattiin ja kidutettiin ja hakattiin. He yrittivät paeta, mutta toinen ammuttiin jo parin metrin jälkeen ja toinen joutui korruptoituneen vartijan kynsiin joka ampui häntä jalkaan, näin rampauttaen hänet. Ellen olisi tullut pian paikalle hänet olisi teloitettu.

Pian tämän jälkeen orjakauppiaat valtasivat osan kylästä ja alistivat kyläläiset valtansa alle. Etsien ratkaisua pieni joukkomme kyläläisiä vartioita taivalsi paikkaan jossa karavaanin kuului olla.

Kävi ilmi etteivät karavaanin kauppiaat olleet myöskään tyytyväisiä orjakauppiaiden toimintaan.
Näin kokosimme voimamme sekä tuliaseemme yhteen ja liikuimme kylän alueelle. Sheriffin avulla keräsimme joukkoja vastarintaa varten ja valmistauduimme koitokseen.

Päihteissä riehunut orjakauppias laukaisi herkän tilanteen ja niin sekunnissa kylä muuttui luotimyrskyn turmelemaksi. Moni tippui siellä täällä, näin kuinka veli kääntyi veljeään vastaan koska hänelle maksettiin siitä. Tiputin muutaman orjakauppiaan, mutta koska olin luopunut panssaristani aikaisemmin, hävittyäni sen uhkapelissä, enkä huomannut sivustaani kiertänyttä orjakauppiasta joka ampui laukauksia minua päin jotka osuivat käteeni sekä keskiruumiiseeni, tipuin maahan ja jäin makaamaan.

Hetken maattuani ja levättyäni, mutta silti tietäen että tulisin kuolemaan, otin muutamia kipua lievittäviä tabletteja, ja rupesin kirjoittamaan tätä lyhyttä selontekoa mitä tapahtui kylässämme.

Ympärille katsoessani näen toverieni elottomat ruumiit ja niiden ympärillä muutamia orjakauppiaiden ruumiita. Tämä on loppu kylälle, mutta alku orjakauppiaille.

Mestari ottaa minut nyt vastaan.

Da.
Kyllä.
Vain.
KLMK on ihana. Ei pakosti kestävä mutta sen ei kuulu ollakkaan kestävä ja hinta-laatu-tyyli-suhde on juuri kohdillaan. Zorro-naamio pelastaa kokonaisuuden. Ah mitä kebabia.

Zombit on kivoja. Toinen zombi walkki takana ja ai että oli mukavaa, voi kun olisit ollut mukana.
Niin tosiaan Laura on kestänyt mua jo yli puolitoista vuotta.

Naudanveri on kuukauden muotiväri ja vaate.

Tässä kirjeenvaihtajanne Ränkökistä,
Keijo Hanhi.

pitkä odotus on täyttynyt
ja tietokoneenin on kotiin
takaisin tallustanut ^^