IRC-Galleria

Aivan uskomatonta millaisen sykkeen, energiapiikin ja ajatuksen lennon kunnon adrenaliini-purkaus saa aikaan! Eikä puhuta mistään, hups ku vähä säikähin! vaan aivan julmetusta 'taistele tai pakene'-adrenaliinista. Pahiten jännitti ja sydän hakkas ku odotti pehmeän pampun ja käsivarsisuojuksen kanssa Stefun hakevan Shadown autosta. Tärinä oli melkonen ku tiesi mitä on tulossa. Shadow heilutteli ilosesti häntää hihnassa ja oli ihan leikki mielellä siihen asti, että sai ensimmäisen komennon, jolla mut osotettiin sille, sitten meni haukulla työvaihde päälle. Se 30kiloa pelkkää lihasta ja voimaa jysähti eka ohi käsivarresta, näykkäs kämmentä, nappas toiseen käteen (yritti saada pamppua), väännettiin tovi, sitten sain tyrkytettyä vasta suojuksen hampaisiin ja päästiin kunnolla repimään keskenämme. En ees huomannu, että kädelle muka kävi jotain. Paidasta läks kidan kokonen palanen. Irrotuskäskyä joutu karjaseen jokusen kerran, mut sit luovutti irti ja kirmas takas isäntänsä luo. Äkkiä suojus ja paita pois, keppi maahan.

Siitä päästiin jokseenki heti samalla adrenaliinilla leikkiin pidätystilannetta ja pojat sai karjua mut maihin raudotettavaks. Eipä niiden ihan liian nätisti saanu antaa mennä ni piti vähän venkuroida vastaan. Päädyin sitte ihan jaloista asti kantoon ja ilmaan. Oli hauskaa, joskin paljaat käsivarret otti hyvin osumaa.

Vasta maahan päästyä aloin kattoa tarkemmin miten kävi ja totesin vähän vuotavan. Adrenaliini jytäs aivan täysillä päässä, oli sellanen olo ku ois voinu spurtata ihan mihin tahansa suuntaan justnytheti! muttei tohtinu ku pelkäs polvien alkavan lyödä loukkua jos tekee äkkiliikkeitä. Aivan mahtava fiilis! Alku pelotti hetken aikaa, mutta saman tien ku hampaat oli kiinni kädessä se hävis. Luotan sen verran Stefuun ja Shadowiin, että tiesi hampaiden irtoavan kyllä heti jos mä päästän pienenkään merkin, että riittää. Ei tarvinu. Leikittiin vielä Shadown kaa ja kinnattiin lelua keskenämme. Pakko ottaa joskus uusiksi!

Tuli sitten vielä lähtö baariin muijaporukalla ja oli yllättävän hauskaa jopa. Molemmat joutu kertaalleen huitasemaan. Ei teineillä ole mitään tapoja, suoraan vaan kiinni perseeseen tai rintoihin mitään varottamatta. Itteppä kerjäsivät. Mukaviaki tapauksia tuli vastaan ja aina toisinaan jutustaa. Jeje.

Nytten kahvia naamariin ja roudaan pesukone.

Nyt alkaa olla vähän epätodellinen olo. Jokseenki kaikki tekniset koneet/värkit/enempi ku kaks liikkuvaa osaa-laitteet tuntuu hajoavan spontaanisti just nyt. Tässä vaan on ja katsoo kun tietsasta lähtee eka leviämään äänikortti ja nyt sitten loputki alko nikotella vastaan. Oikeen tiä miten tähän pitäis suhtautua. Vähän väsyttää ja on lakonista. En oikeen halua tai tykkää. Eipä sen puoleen jaksa suuttuakaan tai heittäytyä epätoivoon. Kummallinen väliolotila.

...tuo toinen menee leikkaukseen heti kun rahatilanne paranee. Kämppä ei kestä enää ainuttakaan protestoivaa elukkaa, eikä myöskään mun hermot. Moottorisaha tai painepesuri ois kiva. Suursiivousta tässä yrittäny päästä tekeen jo viikon, mutta aina pitäny olla jossain juoksees tai huoltaas autoa, joka sekin temppuilee. Seuraavaksi olis kans hommana vaihtaa yksi suodatin ja katsoa parantaisiko se asiaa, mutten tiedä onko se niitä hommia jotka voisi itse tehdä. Ilmaletku vuotaa jostain moottorissa. Seki pitäs paikantaa.

Lippu myyty. Reissu peruttu mun osalta.

Nyt on tullu tapeltua jo tunti tuon helvetin rakkineen kanssa. Millon ei ohjelma kulje eteenpäin, milloin se vaan ynisee itekseen ja ny näyttää siltä, että vitut sieltä mitään vettä tule poistoletkusta pihalle. Sain sen sentään linkoamaan, mutta lyön vaikka vetoa, että kun kannen avaan se on täynnä vettä. Ja nyt se pysähty.

...

Mä heitän tuon rakkineen parvekkeelta alas.

Vitutus tapissa ja hajottaa.

Jeap. Väännettiin sitten Deconilla ihan kunnon urakka, purettiin lahonnut ja vaarallinen välikatto, korjattiin portaat ja lapioitiin aivan tolkuton läjä sahanpurua pihalle. Noin kuuden hengen voimin tehtiin isoin homma, muita tuli onneksi myös lapion varteen kun alkoi siivoaminen ja pahin hengenlähtöyritys oli suoritettu. Oli kyllä komeaa kattoa parrulla istuen kun välikatto putoaa ilmassa heiluvien jalkojen alta. Komia paukahdus. <3 Hitsaajana sitä kyllä vain koko ajan kyttäs aika tarkkaan paloturvallisuutta siinä vaiheessa kun saha alkoi heittää kipinöitä. Mitään ei syttynyt, eikä kytenyt onneksi, mutta siellä oli kaikilla silmät auki.

Päivä tuli tehtyä hommia ja illasta muiden valuessa zombi-peliin oli itellä sen verran jo mehut imetty ja migreeni tulossa, että jätin väliin. Parempi pitää kipinää ja torkkua ku rymytä ittensä kolhuille, siitä rattiin pimiään ajamaan. Muutenki alkoi sattua kirkkaat valot, takaisin ajaminen oli vähän sinnittelyä ja jatkuvasti tuntu ku maha olisi yrittänyt kääntyä ympäri. Ääniä oli kyllä hieno kuunnella pelissä. Pitkän aikaa ihan hiljaista, mitään kuulu, sitte käheä ulvaisu ja laukauksia paniikkihuutojen kera. Oltiin Snaken kaa naamat virneessä notskilla.

Tänään tuli vietyä työkalut takas jemikseen Sääksjärvelle ja autokin painaa inhimillisen verran. Koulupäivä meni ihan nuokkumalla, viedyistä silmälaseista tein rikosilmotuksen ja vakuutusyhtiöltä selvitin korvaukset. Nyt pitäs alkaa siivoamaan. Sunnuntain nukkui lähes kokonaan ja sen vähän mitä oli hereillä meni vaan tärisemällä migreenin jälkiaalloilla.

Vähän taas vituttaa ja ahistaa, hallissa oli kuuma ja käryä, muutoin hyvä. Kotona oli onneksi postissa tullu jotain jännää kotiseutuasiaa Perhonjokilaakso-lehdestä, mistä pari otetta Lukijoiden lyhyistä.

"Sinä joka veit nostoliinat Riukuahosta klapikoneen vierestä, palauta ne samaan paikkaan! Jos niin kova varastamisentarve on, niin olisit vienyt traktorin ja klapikoneen. Ja olihan siinä latokin. - Pettyneet veljekset"

"Saa Kiviveellä kalastaa. - Kokouksesa ollu"

"Huomio Järvelän asukkaat Perhonjoen yläjuoksulla: Prusikoukussa ylimääräinen laituri. Saa soittaa 0400-######."

Tuli nostalgiahetki. Paikallislehtien hyvä puoli on se, että ne tosiaan on rehellisesti sitä lähipiirin juttua. Millon heitetään yleishyödyllinen tiedote kylän asioista, millo manataan jonku typeryyttä, lähetetään kehut papille, kiitetään tai sitte vaan tiedotetaan jostain normaalista poikkeavasta ("Halsualla nähty muovipussi."). Vittuilu kuuluu myös asiaan. Oikeastaan kaikki lukija-artikkelit on ku seurais irkkiä. Hienoa herjan heittoa ja vänkäämistä. Tykkään. Lehden parhain osio. Pysyypähän kärryillä mitä kotoläänissä tapahtuu. Tulipa leikeltyä faarin isoveljen kuvaki lehtileikeseinälle ja pikkuveljen kuva festarimainoksesta. Yksi sukulainen on näemmä kans kipannu nurin kuolinilmoituksien perusteella.

Hallilla oli suht rauhallinen päivä väen puolesta, saumasta tuli hyvää, kouluttajan kanssa tuli jutusteltua tupakilla hyvän aikaa ja tsekattua minne maanantaina siirrytään kun mun lukujärjestykseni poikkeaa muiden tekemisistä erään järjestelyn vuoksi. Emman kaa jäätiin höpöttään vielä hallista päästyä hyväksi aikaa terassille. Lähteissä bongasin parkkipaikalla jotain, mitä en olis ehkä välttämättä halunnu nähä.

Nytten sitte ois tiedossa pikasiivousta ja iltapäivästä hakeen vauhdilla työkalut huomisen talkoita varten.

Kylppärissä tulvii! Pesukone puskee kaiken veen pihalle ja viemäri ei ehi mukaan! Voi jumalauta! Mitä vittua vielä paiskataan silmille?!

Kuten kaikki kunnon naiset, minäkin shoppailen toisinaan. Tällä kertaa en tosin omalla luottokortilla vaan sugar daddyna toimi Pirkanmaasoft. Oikee oppisesti mennään siis, toisinaan pitää olla mies kävelees perässä kortti mukana. Yhdistykselle on nyt hommattu KOLME uutta asetta, jotka ovat toimintakuntoisia ja Decon-rajoissa sunnuntaihin mennessä. Kaksi oli aivan selvää, yhtä katottiin hetki hyllyssä ry:n rahastonhoitajan kaa ja neljättä tyrkytettiin kovasti vierestä. Neljättä ei ihan vielä, katsotaan ens kuun hankintojen kohdalla sitten uudelleen. Tän kuun budjettiin kuului kans lapiot, hengityssuojaimet ja moottorisahaan tarvittavat öljyt, jotka käytiin hakees viikonlopun talkoita varten.

Gotta love shopping. <3

Kurssilta olin tosiaan myös myöhässä, kuten aamulla katoin. Rystysiin sattuu yhä, mutta oli sentään kakkukahvit tarjolla yhdeksältä eikä ois tarvinu olla kahdeksalta vielä edes hallissa. Olisin tienny, ellei eilen ois ollu iltapäivässä hommaa muualla. Uus kouluttaja ei ottanu pahalla, sen kanssa hieman puhuin nykysestä tilanteesta ja opiskelumotivaatiosta. Tai sen puutteesta. Neljään asti sai siitäki huolimatta tänään juosta, nyt alkaa sitten kotirumba, että pesen tuhotut tekstiilit ja teen kissasta rukkaset.