IRC-Galleria

Oli jo seuraavana päivänä parempi mieli.. :)
Vierailu meni ihan hyvin, en mä siellä ollu kun jonku puol tuntia, mutta sainpahan kutsun lauantain bileisiin:D.. Jep, se ihan täysin siitä viinattomuudesta.
Nyt pitäisi vain tämä ja huominen ahkerasti opiskella ja mielellään saada esseenkirjoitus hyvälle mallille, edes raakaversio valmiiksi, niin ei siitä tarvitsisi sitten huolehtia enää ens viikon lopusta etiäppäin.
Kävin äsen juuri pyykkiä pesemässä. Eilen Ben ehdotti treffejä pyykihuoneessa sen ja Pyaren kanssa, kolmen kivaa (niinkun esim kortinpeluuta ja silleen..), mutta eipä poikia näkyny:D. Haha!
Nyt on mulle sitten lentolippukin hankittuna, tulen 19.3. illalla johonkin aikaan taas.. Jessus kun meneekin aika niin nopeaa, justiin vasta oli joulu!:)

Ihan ensin mun pitää tunnustaa että tuli juhlittua lauantaina. Kyse ei ollut tosin siitä etteikö olisi pystynyt olemaan juomatta, vaan siitä että Kitti tuli töistä tuskissaan ja pullo kourassa että tunnin päästä lähdetään ja ei muttia. Joihinkin kotibileisiin joista me ei ennestään tunnettaisi ketään. Kun oltiin valmiit, Ben, Anthony ja Marcel meinasivatkin viedä meidät keskustaan eikä niihin luvattuihin kotibileisiin.. Ja meitä taas ei yhtään huvittanut klubbailu. Ennen taksiin nousua törmättiin Massimoon ja pariin muuhun tuttuun jotka suuntasivat jonnekin Muranon bileisiin, joten me otettiin taksi takaisin kotiin ja viinipullon tyhjettyä etittiin ne bileet. Tässä siis taustatiedot, oli aivan pirun hauskaa mutta tämän hetken jumalaton v*tutus johtuu suurimmilta osin tuosta illasta...
Oikeastaan tämä alkoi siis jo eilen myöhään illalla. Juuri kun olin käymässä nukkumaan joskus yhden maissa, kämpikset päätivät ruveta huutamaan ja remuamaan käytävällä. Koko seuraavan yön näin painajaisia. Aamulla ovessani oli "hullunhauska" lappu, enkä tiedä ketä kämppistä vissiin sitten niin kiinnostaa/häiritsee mun yksityiselämäni. Sain kirjeen yliopistolta jonka olin varma olevan varoitus tai vastaava kun lauantaina Muranon vartija halusi henkilötietoni nähdä.. Jäätiin kiinni keittiössä polttamisesta. Onneksi oli kuitenkin vain kirjastolta, saa sen suhteen hengähtää helpotuksesta.
Lisäksi huomenna on Ystävänpäivä. Kitti ja Ben lähtivät tänään St. Andrewsiin sitä viettämään vähän etuajassa ja huomennakin heillä luvassa romanttinen illallinen jossain ravintolassa. Sen sijaan minä, jo valmiiksi pettyneenä miehiin, luultavasti tämän illan jälkeen olen entistä masentunempi. Saksalainen kaveri pisti eilen viestiä että jos vaikka haluaisin tänään hakea kaulakoruni joka jäi niiden kämpille lauantaina. Tuskin maltan odottaa. Kyseinen herra oli siis ehkä potentiaalisin normaalin ihmissuhteen alku joka kohdalleni on sattunut, mutta v*tut..
Täällä Ystävänpäivä tuntuu olevan niin paljon isompi juttu kuin Suomessa. Lähes joka kulmassa mainostetaan kaikkea mitä omalle kullalle voisikaan hankkia, ravintolatarjouksia ym ym.. Ja kun täällä tuolla päivällä ensisijaisesti tunnutaan tarkoittavan tyttö/poikaystäviä, ei niitä rakkaita ystäviä jotka pysyy rinnalla aina. Toki etsivä löytää myös (lähinnä baarien) anti-Valentine's Day mainoksia.. Niistä huolimatta en ole koskaan ennen kokenut Ystävänpäivää näin masentavana aikana.. Paskat. Love you all! xxx

Enää ei ole kaikki jatkuvasti uutta ja ihanata. Elämän täyttää yliopiston ja Muranon väliä ramppaaminen, opiskelu ja netissä surffailu. Viinasta päätin luopua reilu viikko sitten, vain pari lasia viiniä olen nauttinut ihan seuran vuoksi, mutta siitä huolimatta takana on pisin selvä kausi sitten Syyskuun '06 puolenvälin. Ja ajattelin jatkaa synttäreihin asti. Ei siihen ole enää kun vajaa kaksi viikkoa!
Aika jännä että oikeastaan nyt vasta tällä toisella jaksolla on tutustunu kunnolla muihinkin international studenteihin. Toisaalta sääli, seura on laadukasta ja tähän mennessä on aina ollut hauskaa... Toisaalta, viime jaksolla seuraelämä (romanttisessa mielessä) painottui niin noihin alakerran poikiin että eipä sitä olisi välttämättä niin muut kiinnostanutkaan... Hassua kun tänne palatessa Kittin kanssa naurettiin että mitä siitä vaikka Mike ja Franco meidät jätti, jäähän meille aina Sam! Tästä pari viikkoa eteenpäin ja kuulin että sekin lopettaa. Että sillä lailla. Yksi yö kun ne tuli Hollyn kanssa baarista, Sam tuli koputtamaan ovelle ja kun unenpöpperöisenä avasin, aloitti oikein serenadilaulannat :D. Ehkä se oli sen tapa jättää hyvästit..
Synttärit tosiaan lähestyy ja vähän jo huolestuttaa millaiset bileet siitä paisuu. Ja tietenkin myös vähän se mahtuuko huoneeseeni oikeasti kolme kyläilijää.. Sopu sijaa antaa ;).. Mutta tosiaan, sitä on ehkä tullut tyypille jos toiselle mainittua että 23. helmikuuta sitten bileisiin. Ja kaikki tietenkin luvanneet tulla :D. Voi jessus kun odotankin perjantai aamua!! ^^
Pikkuveljen huominen konfirmaatio. Kunnon pakkaset ja lunta lunta LUNTA. Rakkaan Turon vaipuminen ikiuneen... Näitä en ole ollut toditamassa. Vieläkin ehkä vähän vaikeuksia ajatella että todella asuu täällä. Vaikka kyllä Muranoa jo sanoo kodiksi. Ironic enough :D.

P.S. Se Keltti konsertti josta viimeksi kirjoitin.... nukuttiin onnemme ohi..

Ajattelimme eilen olla kämppiksen kanssa kultturelleja ja varata liput suunnilleen arvalla johonkin Celtic Connections -festivaalin esitykseen. Sattui kerrankin olemaan onnea, lippuja ostaessa saimme kuulla että samaisessa Royal Concert Hallissa järjestetään samaisena päivänä ilmaiskonsertti, jossa näkee uusia lupauksia on stage. Tottakai me mentiin. Sen sijaan että olisi kiltisti palattu luennolle... Muutenkin koulun suhteen, siis osallistumisen suhteen ei ole lähtenyt kovinmallikkaasti käyntiin, mutta suurimmaksi osaksi ihan väärinkäsitysten vuoksi. Sen takia minä tänään heräsin sivistymättömään aikaan (yliopisto-opiskelijan aikataulun mukaan:D), ihan vain koska en halua missata ensimäistä tv-seminaaria, jos semmoinen järjestetään. Argh, väsyttäää!
Illalla ehkä Primarylle luomaan lisää kansainvälisiä suhteita.

Joulu meni rattoisasti, kiitos kaikille:D. Mutta ihana olla back näiden kaiken maailman lentosotkujen jälkeen! Ja muutenkin. Kun sai taas tavarat levälleen oli hyvin kotoinen olo. Kitti ja Beni oli mulle valmistanut ruokaakin:P.. Mutta kyllä väsyttää.. Missatun maanantain kokeen saan luultavasti uusia elokuun puolivälissä. Jesh.

Tiedän että kauan hehkutin kaikille kuinka meillä olisi tiistaina xmas partyt. No ei ollut. Otti päähän. Päätin lähteä ulos, ja oli ehkä kummallisin ilta tähän mennessä täällä. Kitti oli aivan murtunut siitä että kyseessä oli Francon viimoinen ilta täällä, ja mua otti muuten vain kaikki päähän. Menin siis yksin, ajattelin vihdoin viimein tarkastaa Cathousen. Paikka oli suljettu. Eksyin Firewateriin (toinen vähän rokahtavampi paikka). Siellä sitten tutustuin porukkaan ruotsalaispoikia, ja tulivat sitten Muranolle jatkoille. Haha. Jessus.
On ihan kauhean vaikea uskoa että viiden ja puolen tunnin äästä pitää herätä ja lähteä seikkailemaan kohti lentokenttää. Mama I'm coming home, ei vaan käsitä. Paitsi että mahaa vääntää ihan hurjana. Argh. Vielä pitää mennä suihkuun ja varmistaa etä kaikki on mukana. Apua:D.

Seya luvs!<3

Olen oppinut monta uutta hauskaa juomapeliä joita voidaan kokeilla perjantaina!:D
Eilen oli siis Carolynin pikkujoulut/läksijäisbileet, ja minä ja Kitti kummatkin ajateltiin ettei viitsi kauheasti nähdä ulkonäöllisesti vaivaa kun porukkaa ei kuitenkaan varmaan ole paljoa, ja Andersin ja Albinin takia nyt ei kannattaisi vaivautua:D. Oli sitten vähän shokki kun heti ovella tuli vastaan hyvännäköisiä ranskalaismiehiä. Paljon. Jenkkitytöt olit vaaleine hiuksineen tälläytyneet viimeisen päälle... No mutta hauskaa oli silti. Kaikki olivat oikein mukavia ja lopulta suunnilleen kaikki miehet olivat kerääntyneet minun, Kittin ja Andersin kanssa pelaamaan.
Tutustuin Jasoniin, soittaa kanssa saxofonia ja muutenkin juttua riitti. Tai kanssa ja kanssa, enhän minä ole soittanut moneen aikaan. Valitettavasti tosin oli amerikkalainen. Milwaukeesta. Katottiin Monster siiä illanpäätteeksi. Siis se Aileen Wuornos -leffa. Oli ihan jees.
Tänään piti mennä katsomaan Frozen Citizens Theatreen, mutta Kitti oli liian väsynyt ni jäi sitten väliin. Oli tänään viimeistä päivää ohjelmistossa:(.
Seuraavana edessä sitten meidän omat Xmas partyt, toivottavasti tulee olemaan hauskaa! Ja sitten enää kaksi päivää ja olen kotona.
Enkä vieläkään ole saanut sitä Art History esseetä valmiiksi, argh.

^^

Viimeinen viikko ollut ihan hullu. Jotenkin tuntuu ettei mitään ole saanut aikaiseksi mutta kumminkin ollut olevinaan jatkuvasti kauhea kiire. Tänään oli viimeisen esseen palautuspäivä. Esseen, josta minulla on kirjoitettuna vasta introduction. Ei jaksa stressata. Palautan huomenna. Tai maanantaina.
Tiistaina oli Hollyn 18-vuotisjuhlat, saivat taivuteltua minut mukaan. ABC (haha) oli ihan hyvä paikka, tosin yläkertaa en päässyt edes tarkistamaan kun ei ollut auki. Kun käytiin illanpäätteeksi ruokaa hakemassa, päätin olla oikein uskalias ja otin ranskalaiset... juustolla! Hyvää oli.
Eilen oli sitten ensimmäinen Itsenäisyyspäiväni täällä. En ottanut oman käden oikeudella vapaata, muutenkin onnistuin aika hyvin säästää isäinmaallisuuteni iltaan. Heikki tavattiin subwaylla vähän ennen kymmentä, oli poika jo aika hyvässä kunnossa, oli aloittanut Finlandian kippaamisen jo puolelta päivin:D. Oikean osoitteen löytäminen osoittautui yllättävän hankalaksi, mutta teemaan hyvin sopien ja isänmaan vuoksi aitojen yli kiipeillen ja kohtaloa uhmaten pääsimme perille. Skyen reissulla tutustuin siis isäntiimme; asunto oli oikein mukava ja porukkaa oli aika paljon, kansalaisuuksia laidasta laitaan. Tutustuin vielä kahteen uuteen suomalaiseen, vaihdossa myöskin, joten tunnelma oli ihanan kotoinen:).
Minulla ainakin oli todella hauskaa, jäätiin sitten lopulta yöksi, kun venähti ilta aika pitkälle. Aamulla heräsin suhteellisen kivuttomasti (vielä reilusti pöhnässä) ja enpähän ainakaan yhtä kamalalta näyttänyt kuin viikko takaperin kun puoli kymmenen maissa pääsin lopulta ovesta ulos (uskokaa pois, se oli vaikeampaa kuin kuvittelisi). Kolme seminaaria oli siis taas edessä, joista mistään en voinut olla poissa. Kaksi ensimmäistä oli vähän tuskaisia, ennen kolmatta, theatrea, ehdin hieman parantaa oloani, onneksi. Oli todella hyvä mieli sen jälkeen, meidän show on oikeasti älyttömän hyvä! Ei se siis valmis ole vielä, mutta ensimmäistä kertaa mentiin läpi koko homma. Ja lauantaina minulla on treffit Iainin kanssa! Haha, ei siis ihan mitä kuvittelette, menen vain sen huoneeseen (asuu kanssa jossain päin Muranoa) ja nauhoitellaan vähän... juttuja;).
Kämpille päästessäni minua odotti paksu kirje, päivä oli siis oikein hyvä. Luettuani ja tajuttuani kuinka paljon teitä kaikkia kaipaankaan, painuin taas suoraa peiton alle. Kuten viikko takaperin, olen oikeastaan nukkunut siitä asti. Todella vaikea uskoa että viikon kuluttua olen kotona.......

Kahden viikon päästä on jo ensimmäinen yö omassa kotosängyssä takana. Vaikea uskoa. Laskeskelin justiin eilen että ihan liikaa bileitä pitäisi kiertää siihen mennessä ja koulujuttujakin tietysti vielä esseen, visual testin ja devisingin verran.
Keskiviikkona meillä oli kuoron kanssa eka esiintyminen. Ei ollu ku pari bisiä mutta hauskaa oli, the gowans are gay...;) Kiireellä painuttiin suihkuun ja alettiin juomaan, meidän oli tarkoitus mennä tsekkaamaan the Arches Miken ja Francon kanssa. Porukkaa oli sittenkin vähän enemmän. Sam, Dominic ja pari muuta herraa joiden nimiä ei nyt saa päähän. Ja mentiin the Garageen. Hyvä paikka sekin. Paluumatkasta olin vähän liian kännissä, Franco vissiin oli maksanut taksikuskille ylimäärästä meidän keskustelun takia... Älkää kysykö:D. Francon huoneessa pojat alkoi katsomaan pornoa ja minä ja Sam ajateltiin lähteä vielä Casinolle:D. Siis jonekin kaupungin toiselle laidalle häviämään loput rahamme, mikä minun tilanteessa tarkoitti säälittävää kymmentä puntaa. Onneksi soitettiin kuitenkin etukäteen, sanoivat ettei näin myöhään pääse enää edes sisälle. Samin kämpille tuli sitten hyvin pian Mike joka oli heti fiksuna poikana Garagesta suoraa painunut pelaamaan ja hävinnyt 40 puntaa.
Aamulla heräsin 9.18, 10 minuuttia ennenkuin piti lähteä kohti kampusta. Edessä kolme seminaaria joista en mitenkäänpäin voinut olla poissa, joten pakko oli mennä. Olo oli kamala ja näytin hirveältä mutta selvisimpä! Puoli kolmen maissa pääsin siis takaisin peiton alle ja nukuin yhdeksään asti. Katottiin sitten pari leffaa Kittin kanssa ja verestettiin muistojamme edellis illasta.
Tänään olo onkin sitten parempi kuin hyvä. Kaikki on mukavaa niin edespäin. Haha. Ja nyt Madonnan ja lapsen pariin..

(ja olkaa onnellisia että voitte lopettaa sen kesken)