Me ei olla meritoiduttu roolimalleina,mun maailma on aina vähän kallellaan. Kai aina vähän tokkuras talvella, villi sielu viettää kesäöit valveilla. Aika paikkaa ja fiksaa vauriot, hermoraunio heivaa se haulikko. Hei, tappiomielialat pois taas, mä nään meidän jengin vielki kakaroina.
Tai ainaki sit samaa fiilistä, saman tekemisen ja elämänilon silmistä. Jalat toistaseks maas, pää pilvissä, tie vilisee silmissä,heikkopäistä jo hirvittää.
Mä otan minkä saan, ja jos jollain on sitä vastaan nii siitä vaan.
Kunan Nukku-Matti tänä yönä tullessaa ei vaan tois serkkuaan mukanaan.
Hyvää yötä, parempaa huomenta. Sä voit sulkee silmät, sua suojellaan.Nuku vaan. Mä valvon et umpuliin hukkua saat.
Katuvalot sammuu, kaupunki hiljenee. Hiljaa ikkunasta hiipii ääni liikenteen. Villi sielu ei haluis nukahtaa.Nuku-Masa tais unohtaa.
Katon nauraen viimevuoden kuvii,outoi kellonaikoi ja tapahtumia.
Tutuks koko Suomi ja osamme tarjottu,viimevuosi se on enää varjo mus.
Demonit piinaa,enkelit suojelee. Kolme apinaa vasemmale puolelle.
Joka päivä kuva suurenee,öisin elän hyvän niistä uudelleen.
Koht se soi ja mä saan unta vasta nyt. Oho, se ehtikin jo lyödä neljä kakskyt.
Hyvää yötä,parempaa huomenta, sä voit sulkee silmäs sua suojellaan.Nuku vaan. Mä valvon että pumpuliin hukkua saat