Sirpaleita,
kyyneleitä,
tukahdutettuja tuskanhuutoja.
Kenelle huudat lapsi pieni?
Kenelle yksinäisyydessä huudat?
Ei korvia kuuntelemassa,
ei huulia sanoja korviin kuiskimassa,
ei silmiä tietäsi vartioimassa,
ei sydäntä myötätuntoa täynnä.
Haavoittuneet kädet korjaavat sirpaleet,
ahavoittunut kämmen pyyhkii kyyneleet,
jälleen kerran on huudot tukahdutettu.
Ja elämä jatkuu..niinkuin ennenkin.