IRC-Galleria

On synkkä ja myrskyinen ilta...Tuuli vinkuu ikkunani takana kolistellen kattopeltejä.Tämä on sellainen ilta jona monikaan ei toivoisi olevansa yksin..Väkisinkin mieleen lipsuu ne lukuisat vastoinkäymiset elämässä..Ja sitä havahtuu huomaamaan kuinka yksin ihminen loppujen lopuksi on..Oli perhettä tai parisuhdetta tai ei..Yksin sitä tähän elämään tunkeutuu ja yksin täältä lähtee. Ja vihdoin kun sen oppii ymmärtämään häviää myös ahdistus..Nykyään tuntuu etä yhteiskunta luo ihmisille paineita yksinolosta..ei saisi olla yksin..jos olet yksin olet syrjäytynyt,sitoutumiskammoinen,luuseri,epäkypsä..ja jne. Kuka sen määrittelee miten tätä elämää on elettävä..eikö se ole ihmisen itsensä päätettävissä..Jos vain on itse myös valmis kantamaan vastuun.Ja kuinka helppo sitä loppujen lopuksi on itsestään vastuu kantaa? Loputtomia kysymyksiä ja pohdintoja...eipä ole vastauksia..Onko sinulla?