IRC-Galleria

Yks vitun ja paskan hailee. Helvetti, onko se liikaa vaadittu jos edes yks asia onnistuis? NO VITTU ILMEISESTI ON SITTEN

Hyvää isänpäivää isä<3

Aurasi pääväri:

Sininen

Sininen on aurakentän hellä hoivaaja. Hän tekee kaiken sydämensä ja tunteittensa ohjaamana. Hänen elämäntarkoituksensa on rakastaa toisia, opettaa toisille rakkaudesta ja saada tuntea olevansa rakastettuja. Elämän arvojärjestyksessä hänellä on kolme asiaa ylitse muiden: rakkaus, ihmissuhteet ja henkisyys.

Sininen on usein opettaja, terapeutti tai sairaanhoitaja. Hän haluaa auttaa toisia ja saada kaikki tuntemaan itsensä rakastetuiksi ja hyväksytyiksi. Ihmiset kääntyvät helposti sinisen puoleen saadakseen apua, tukea ja ymmärrystä, koska ovat tottuneet siihen, että sininen on aina olemassa heitä varten, heidän käytettävissään.

Vaikka sininen tarjoaakin toisille sen olkapään, jota vasten voi nyyhkyttää ulos murheensa, on hän itse myös herkästi kyynelissä. Hän itkee katsoessaan television nyyhkyleffoja, hän itkee ollessaan iloinen, surullinen, loukkaantunut tai suuttunut - ja silloinkin kun siihen ei ole mitään syytä.

Aurassasi voimakkaita:

OKRA, INDIGO

Olen harrastanut mm.

-Voimistelua/jumpaa
-Kids Club
-Tanhu
-Sähly
-Urut
-kuoro
-cheerleading
-Breikki
-Hiphop/disco/show tanssia
-Thai Boxingia
öööh..jatkuu joskus

When ever you feel lonely
I'm on your side
No matter where you go
I will be there
You always find my shoulder
So don't cry


Kiitos<3

"sä oot just niin nakki että <3 aww:D"

Oli aivan ihanin viikonloppu<3

One year<33

Jokainen hormonihirviö tietää, että kerran kuussa tulee sellaisia päiviä,
joina miehen ei tarvitse kuin avata suunsa ja hengenlähtö on lähellä.
Siksi jokaisen miehen tulisi tulostaa tämä pieni opas paperille ja
säilyttää sitä lompakossaan ajokortin ja muiden tärkeiden papereiden
joukossa.

VAARALLISTA: Mitä tänään syödään?
TURVALLISEMPAA: Voinko auttaa päivällisen valmistamisessa?
TURVALLISINTA: Minne haluaisit lähteä syömään päivällistä?
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata.

VAARALLISTA: Mitä sulla oikein on päälläsi?
TURVALLISEMPAA: Wau, näytät hyvältä ruskeissa vaatteissa.
TURVALLISINTA: WAU!
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata.

VAARALLISTA: Mikä nyt mättää?
TURVALLISEMPAA: Etkö nyt vähän ylireagoi?
TURVALLISINTA: Ota tästä 50 egeä.
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata.

VAARALLISTA: Kannattaako tuota nyt syödä?
TURVALLISEMPAA: Olisi tuolla omenoitakin.
TURVALLISINTA: Ottaisitko lasillisen viiniä tuon kanssa?
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata.

VAARALLISTA: Mitä sinäkin olet koko päivän tehnyt?
TURVALLISEMPAA: Toivottavasti et ole rasittanut liikaa itseäsi.
TURVALLISINTA: Näytät tosi hyvältä tuossa aamutakissa.
HUIPPUTURVALLISTA: Ota vähän suklaata.

Piristykseksi kaikille hormonaalisille lajitovereillesi ja
varoitukseksi kaikille miehille.
Ja muista: Raha puhuu.....mutta suklaa laulaa!

Tietteks, joskus asiat ei tunnu vaan sujuvan millään. Ihan pieniki asia tuntuu tsunamilta. Kaikki ärsyttää ja jos joku sanoo yhdenki sanan vääri se voi suututtaa, mikä normaalisti ei suututtas. Siitä seuraa helposti väärinkäsityksiä ja lisää asioiden pieleen menoo. Mutta, sillon ku asiat menee ihan pielee, ei kannata syventyä miettiin ikäviä, vanhoja asioita tai pelätä turhaa tulevaa. Pitää elää siinä hetkessä ja koittaa ne asiat mitkä on hyvin. Jos murehtii kamalasti asioista, ite vaipuu lopulta semmosseen kierteesee että ilosena olo ei säily kauaa tai semmosset asiat mitkä oli ennen hauskoja tuntuu ihan turhilta nyt. Toisilla tällässeen kaikkeen vaikuttaa ikä, toisilla elämän tilanne ja joillakin molemmat. Aina ei edes tee mieli puhua siitä mikä mättää, ja jos joku huomaa pahan mielen rupee sekin jo ärsyttään. Mutta joskus taas ikävät asiat eivät ohitu helpolla..Esimerkiksi läheisen kuolema. Se vaatiia aikaa, monia vuosia. Jokaine sekuntti kun muistaa sen mitä on menettäny, tuntuu tunnilta. Sillonki pitäs keskittyy vaan hyviin muistoihin ja muistaa se, että eihän se hätä luota poistuneella ihmisellä ole, vaan meillä täällä, jotka jää kaipaamaan. Pitäs muistaa että ei ihmisen kuoleman jälkeen tarvi kärsiä, eikä meilläkään täällä elävillä oo hätää, ikävä vaan on aivan hirvee. Aluks pieniki asia muistuttaa poistuneesta rakkaatsa, mut sitten pikku hiljaa tajuaa että voi ajatella ilosena useapia asioita...Mutta se vaatii aikaa paljon...Ihmisestä riippuen. Kaikkihan me joskus lähdetää, ei täällä ikuisesti asuta. Toisilla elämä voi sen takia tuntua ikävältä, jos on sairastunut johonkin pysyvään tautiin.
Toisilla on syntymästää asti, esim. sokeus ja toiset sokeutuvat myöhemmin jonkin sairauden tai tapaturman myötä. Mitä vaan voi tapahtua elämässä. Toiset sopeutuvat paremmin kuin toiset tilanteisiinsa, ei ketään voi vaatia hyväksymään jotakin asiaa heti kun se on tapahtunu, ei sellane vaan onnistu.
Jotkut menettävät taas rakkaitaan toisille ihmisille, tulee petetyksi fyysisellä kuin henkiselläki tasol. Sama tunne kuin läheisen kuolemassa, yksin jääminen, pelko miten selviää eteenpäin.
Koskaan ei voi vaan tietää mitä se elämä lykkää tielleen, on kiusaamista, monenlaista väkivaltaa, kulttuuri erot aiheuttaa eripuraa ja kaikki. Elämässä aina sattuu ja tapahtuu ja se aina pitäis muistaa ettei elämä voikkaan millään sujua helposti. Ja se pitäis muistaa, että sukulaiset, ystävät, rakkaat...ei saa yhdessä "liittoutua" ketään vastaan ja tuomita virheistä, kaikki tekee virheitä ja olisiko itestä kivaa jäädä kokonaan yksin?