IRC-Galleria

... Että koska tulee se hetki, kun sut menetän kokonaan ;/

Ei me nähä usein, ei oikeestaan ollenkaan/ mut ilman sua en osais kuvitella elämääni todekskaan/
Polleena mä kerron kaikille susta/ miten rakastan sus kaikkee, jopa jokast' aivastusta/
Enkä ilman sua mä pystyis täällä elämään/ maailma on hullu, mut nyt mul on sut eikä mun tarvii enää pelätä/
Sun kanssas koko muu maailma ympäriltä katoo/ enkä mä tuu koskaan sun viereltäs katoo/

Kertsi:
Ennen oli yks, nyt on vieressä toinen/ ei sydän enää yksin, tää tunne on omituinen/
Enkä mä koskaan haluu pois tätä tunnetta/ nyt on hyvä olla, mä aion vaalii tätä suhdetta/

Nyt meit seisoo kaks, ei enää kumpikaan yksin/ nyt mul on hyvä olla, ku seistään vieretyksin/
Helppo hengittää, ei enää sydän tunne sitä tuskaa/ sä saat mut elää, enkä mä haluu koskaan sua satuttaa/
Sul ei oo siipiä eikä sädekehää päässä/ silti sä oot enkeli, se joka pitää mut tääl hengissä/

Kertsi:
Ennen oli yks, nyt on vieressä toinen/ ei sydän enää yksin, tää tunne on omituinen/
Enkä mä koskaan haluu pois tätä tunnetta/ nyt on hyvä olla, mä aion vaalii tätä suhdetta/

En mä ilman sua tahdo elää/ koska ilman sua mulla ei oo elämää/
En mä aio enää koskaan jättää sua yksin/ pysyn sun vierelläs kovas myrskyskin/
Enkä mä ikinä ikinä muuttais sussa mitään/ oot mahtava noin, tyttö aion susta kiinni pitää/

Kertsi:
Ennen oli yks, nyt on vieressä toinen/ ei sydän enää yksin, tää tunne on omituinen/
Enkä mä koskaan haluu pois tätä tunnetta/ nyt on hyvä olla, mä aion vaalii tätä suhdetta/

Ennen oli yks, nyt on vieressä toinen/ ei sydän enää yksin, tää tunne on omituinen/
Enkä mä koskaan haluu pois tätä tunnetta/ nyt on hyvä olla, mä aion vaalii tätä suhdetta/

© ArkiPäivänVaras

Tuli sellai mini-inspis.
Jajoo tiedetään, huono on :>
Mut se tuli silti sydämen pohjast asti :>
http://irc-galleria.net/view.php?nick=%7Cmata%7C

_ArkiPäivänVaras_

Mun pikkuveljeäni ei ehkä oo siunattu äärimmäisellä älykkyydellä ja siitä johtuvalla ylimielisyydellä kaikkea vähänkin tyhmempää elämänmuotoa kohtaan.
Ei se silti tarkota, että sitä saa kohdella, kun roskaa.

Miks pitää ylipäänsä sanoa sitten yhtään vittu mitään sille mun veljelle, jos ei ihmisillä kerran oo mitään ystävällistä sanottavaa?
Mua itseäni järkyttää tässä se, että ei oikeestaan ketkään rändömit sitä kylmää kohtelua ja kommentointia harrasta, vaan ne ihmiset, jotka niin tekee on mulle läheisiä henkilöitä.

Okei, mun perhe merkitsee mulle eniten maailmassa, niin myös ystävät. Kun te satutatte mun veljeäni kylmäkiskoisilla kommenteillanne ja tylyllä kohtelulla, te satutatte myös mua. Ja aika helvetisti.
Ja mä suutun siitä, että omat sukulaiset ja mun rakkaat ystävät kohtelee Sasua huonosti. Ei kukaan ansaitse sellasta kohtelua, ei kukaan.
En mäkään hauku sulle sun perheenjäseniä, en mä dissaa sun ystäviä ja muita tärkeitä ihmisiä
sulle.
Enkä mä ikinä, koskaan kävis kommentoimassa niille tylysti ja aliarvioivasti, jos ne olis hyvää hyvyyttään mulle jotain kommentoinu, vaikka en niistä tykkäiskään.

Mun pikkuveljeni ei ole Einstein eikä avaruusfysiikan tuleva nero. Ei siitä ehkä olis johtamaan Suomee eikä se ehkä saa ikinä ylioppilaslakkia päähänsä.
Ei, ei siitä varmaankaan ole mihinkään tollaseen, mutta silti se on mun pikkuveli.
Se on mulle rakas ja tärkeä.
Se on maailman paras pikkuveli.

Ei se välttämättä tajua, kun sille vittuillaan. Tai ehkä se ei halua tajuta.
Se on ihan samanlainen ihminen, kuin mekin.
Se on varhaisteini-ikäinen poika, joka älykkyydeltään ei ehkä oo heti toisten ikäistensä perseessä kiinni. Silti se on empaattisempi, kun kukaan teistä, jotka kohtelee sitä, kun vanhaa paperipussia.
Se on parempi, kun kukaan teistä dissaajista, koska se ei ajattele teistä tai muistakaan pahasti, vaikka te ehdoin tahdoin satutatte sitä.

Mulle perhe merkitsee rakkaut', tukee ja turvaa. Sitä samaa merkitsee myös mun ystävät. Silti, jos mun ikinä täytyy valita perheen ja ystävien väliltä, niin mä valitsen perheen.
Ja, jos mun ikinä täytyy hylätä mun ystävät, ne jotka pitää mut elossa, niin mä teen sen, koska mä en halua, että kukaan mulle tärkeä ihminen satuttaa mun pikkuveljeä ja samalla mua.
Älkää pakottako mua valitsemaan perheen ja ystävien väliltä. Mä tarvitsen molempia yhtä paljon pysyäkseni elossa, pysyäkseni onnellisena.

Mä seison aina mun perheen takana ja teen mitä vaan, että niillä on hyvä olla.
Mä en anna kenenkään satuttaa niitä, en edes mun omien ystävien.

Älkää pakottako mua valitsemaan, mä en kestäis sitä.

_ArkiPäivänVaras_

Niijoo ja sit, ku eilen aamul lähettiin sielt Väinölästä Sallalle ja niille niin menin vessaan ja katoin itteeni peilistä ja se näky, jonka näin aiheutti mulle traumoja.
Nimittäin mun päässä kuksi kaks minikärpästä!
Toinen niistä delas, ku huitasin sen pois ja toinen lenteli jonnekin.
Hmh hyi.
Kerrassaan traumatisoiva juhannus oli kyl tänä vuonna :<

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Namnam, kohta SUMMER UP!

Jesjes, lauantaina Palelt himaan ja siit sit kamat kasaan ja sit Papu tulikin jo hakee mut Salelle.
Siel sit Sallaa tentattiin ja juteltiin henkeviä ja öööäääöä... Pelattiin pelejä ja syötiin tortilloi () ja käytiin saunas ja pelattiin taas vähän. Sit meikattiin ja lähettiin kohti Vuokatinmaata yhelle mökille, jonne joku Sallan edellisen illan poka oli meijät kutsunu.

Sit siel mökil oli ihan jees, posse aikamoisessa juhannusfiiliksessä ja silleen.
Papu joi niiltä yhen kaljan, ku tarjottiin ja mä niiden meijän Smirrejen jälkeen olin vaan ihan kuivin suin. Sit tää meidät kutsunu heebo muuttu aikamoisen ärsyttäväks, ku se sai mm. kuulla, et oon hoppari O___o Kovin on rajoittunutta porukkaa täällä.

Sit lähettiin kylälle, ku yks toinen tyyppi (herrasmies) niin nätisti pyysi ja tää Sallan heebohan änki sit mukaan. Vammas kaikkee ja arvosteli koko ajan Sallan ajotaitoja. Sit siin Salla jo huus kurkku suorana, meinas vähän pelottaa :<
Vietiin ne tyypit mökille bäkkiin ja jotenki meille tuli sellanen fiilis, että on parempi lähtee jatkaa matkaa. Ja oikeessa oltiin. Muutama muu jätkä siitä kusipäisestä possesta tuli siihen Sallan auton viereen norkoomaan ja saatiin kuulla, että ne oli vihasia meille O_____O
Sit Salla siin tokas, et:"Nii ja miksikäs ne pojat on meille vihasia? Ei me olla mielestämme tehty mitään pahaa", tyypit sit siin oli, et:"No, kun te tulitte tänne. Voitteko lähtee? Ja mielellään heti?". Oltiin sillai:"WTF?! O___O". Sit se herrasmies kysy, et voitasko heittää se Kantikseen. Ei se sit suostunu tulee heti kyytiin. Se pyys Sallan numeroo, että oltais haettu se puolen tunnin päästä, kun se soittaa! o_o
Lähettiin sit ilman sitä.

Päästiin Kummitukseen, mentiin vessaan ja kaikilla päällä paska fiilis. Sit tää herrasmies soitti - se oli pölliny Sallan numeron siltä kusipäältä - ja kinus Sallaa hakee sen. Salla sit taipu ja lähettiin sitten tämä herrasmies hakemaan.
Se odotti siellä, minne Salla sen käskikin tulla ja autossa se sitten sano, että ne toiset pojat oli vaan jotain hölmöilly, et ei niillä oo mitään meitä vastaan. Just... O_O
Sit mentiin Kantikseen ja siellä tanssittiin ja jutskailtiin ja kyl fiiliski siin sit parani. Sitten kuulemma tämä "Sallan" kusipääheebo halus pyytää meiltä anteeks. Oltiin sillai, et siitä vaan.

Sit Henni ja Sasu toi mulle vähän lisää fyrkkaa, ku ne loppu aika nopsaan. Kiitos äiti<3

Sit Papun kans puhuttiin niist kaikist vuosista ja mäki kerroin pari asiaa, joita ei oikeestaan kukaan tiedä mun synkältä välivuosi-ajalta. Siinä sitten pidättelin itkua, ihan oikeesti yritin pidätellä. Sitten joku rupes laulaa Finlandersin Oikeesti-biisiä ja ei voinu enää mitään. Itku tuli. Eikä se loppunu. Halasin Sallaa ja halasin Paulaa ja pyyhin silmiäni siinä jajoo.
Sit se kusipää tuli pyytää anteeks, Papua se halas, Sallaa ja mua vaan kätteli. Olin siin kyyneleideni kans, et:"Joo, ei mitään". Nopeesti se kusipää löys uuden muijan, jonkun blondin joka kaikinpuolin näytti ja vaikutti kuustoista vuotiaalta bimbolta.
Sit mentiin Papun kans vessaan ja sielläkin itkin. Btw, en ollu oikeesti kunnolla itkeny vuoden nollakuus kevään jälkeen. Anteeks oikeesti rakkaat, ku nolasin teijät.

Sit ne muut kolme heeboo jotka niin inhos meitä, tuli meijän pöytään istumaan. Oltiin kaikki sillai:"Onpas hyvä ilma"-meiningillä sit siin.

Sitten lähettiin Hilebaariin ja kaikki ne mökkityypit + se bimbo tuli meijän jälkeen sinne kans.
Sit yks niistä jo istu meijän pöytään ja oli niin kaveria. Ja sitten se Sallan ex-kusipää tuli sen muijansa kanssa siihen nuolee ja sitten se kehtas vielä kysyä, et oisko Salla voinu heittää ne kaks bäkkiin sinne mökille. On äijällä pokkaa saatana!
Sit yks niist tyypeist oli meille, että:"No heruuko teiltä pillua?", oltiin siin sillai:"Joo ei", sit se oli:"Saatanan pihtarit", hupaisaa.
Sit se siin yritti viel, et jos sittenki heruis. Ja kovasti se yritti väittää, et me ollaan kuulemma mulkun tarpeessa. Joo ehkä sitten niin, mutta ei todellakaan sen tyypin mulkun.

Sit lähettiin Sallalle ja mentiin Väinölään nukkuu. Tosin mua ja Papua ei väsyttäny, joten me pelattiin sit siin Läpsyä ja sillai.

Sellanen juhannus eikä darran häivääkään!
Ens vuodesta tulee kyl sitten niin paljon parempi!

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Lauantain juomasaldo:
- Smirnoff ice x 2
- Breezer mango
- Valkovenäläinen
- Kossubasso appelsiini tuoremehulla x 3
- Tequila

Pps. Kolautin mahani portaiden kaiteeseen. Vittu, että se sattu. On nätti mustelma nyt sitten<3
Ppps. Ne jätkät oli muuten KUHMOSTA!

Eilen vähän Palen ja HeGen kans vammailtiin ;)
Tänään Papu ja Sale!

***

Kauhee ikävä murmelia :<
Tule jo takasin!<3

_ArkiPäivänVaras_

Ps. "Tunnen, että minulle on tulossa aivohalvaus, voitko soittaa ambulanssin?"
"Ei kiitos"
Pps. "TARJA SINÄ RAKAS, IKÄVÄ ON MULLA! SIELLÄ MISSÄ OLET, SINNE TAHDON TULLA!
RAKKAAN VIERELLEIN VAIN TAHTOISIN! TARJA ONKO SYLI, YHÄ LÄMPÖINEN!" <xD>
Ppps. "Sara, Kake luulee, et toi I KY tarkottaa: Rakastan Kake Ystävääni" 8')))

Oikeesti, hajosin, kokosin ja hajosin uudestaan! :'

---

DDDDD
Olin Omegles ja siel joku kamala Miss Mix terroristi yritti saada mut niiden puolelle, koska en oo truu demittäjä :< ;

---

)
Päivän naurut niin!

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Tsajajajajajajai!

Jeea, kyllä vain selitys tuli joskus kahen kolmen aikaan yöllä. "En kattonu kännykkää", ööh, right?
Varta vasten sovittiin, että mä ilmottelen sit. Arrghh miehet.
Kylläjoo se pahotteli, kovasti pahotteliki. Ehdotti tälle päivälle uutta tapaamista. Harmi, et tää päivä on täynnä hässäkkää. Joten näin sen on oltava.

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Tänään vois ottaa uusia kuvia 8)

Pitää se ihmisen olla tyhmä, ku seistä tököttää kirkon pihalla venaamassa miestä!
Nii'i joo, katotaan saako se jätkä edes selitystä aikaan.
Voi niin ottaa päähän!

Eka kävellään kirkolle Hennin kans, sitten tien yli juoksee musta kissa ja molemmat rupee sylkee olan yli (tai no varmuuden vuoks kahen, koska ei me muistettu, että kumman olan yli pitää sylkee), ei me olla taikauskosia, mutta jotenki oli vaan karmivaa, ku oli ihan hiljasta ja sit musta kissa jolkottaa tien yli.
Nojoo, sit joku spurgu(?) käveli kylält päin ja kiersi sillai hienosti kirkkoo ympäri meitä kohti, lähettiin litoo siitä sitten vähän kauemmas.
Okei, ahajoo me kadotettiin se spurgu jonnekin. Ällötti olla siin kirkon alueel, ku ties minkä puun takaa se örkki ois voinu hypätä. Hyi.
Sitten se pahuksen kissa jolkotti taas tien yli ja armoton sylkeminen alko samantien.
Sitten käveltiin himaan päin, niin pikkupikkuriikkinen päästäinen käveli siin autotiellä kävelytien reunan vieressä. Laitoin sit jalan sen mönkiäisen eteen ja se pomppas mun kenkää hyväks käyttäen kävelytielle ja siitä se juoksi sitten metsään.
Siit siin viel jotain venailtiin ja sit lämpimään himaan sen jälkeen<3

Joo, en mä oo pettyny, mä oon saatanan vihanen! Neljä tekstaria lähetin sen venailun aikana ja nollaan sain vastauksen.

_ArkiPäivänVaras_

Ps. Vittu.

"Ei oo rahaa, ei oo fyrkkaa,
ei oo massii eikä cääshii.
Tätä menoo mä oon Köpiksessä,
kadul myymäs ääshii" - Aamupojat

So true :<

_ArkiPäivänVaras_

Kulunut viikko on pitänyt sisällään itkua, surua, helpotusta, tuskaa, iloa, hämmennystä, vihaa.
Ehkä oudoin viikko ikinä on päättymässä.

Kun rakas ystävä sulkee sut elämästään, ettei satuttais sua, se saa ajattelemaan.
Jos mulla olis samanlainen tilanne, kun sillä mun ystävällä, olisinko mä valmis työntää mun ystävät pois mun elämästä? Olisinko mä valmis kamppaileen yksin niitä kaikenmoisia tuulimyllyjä vastaan?
Mä en usko, että olisin niin vahva. Jos mä joutuisin pahaan jamaan, jossa mahdollisesti satuttaisin itseni lisäks myös läheisiäni ja tietäisin sen, mitä mä tekisin? Mä en edes osais kuvitella, että en vois puhua kenellekään. Mä varmasti olisin niin itsekäs, että en päästäis niitä mun rakkaitani pois. En mä halua niitä ikinä satuttaa, mutta ilman niitä mä en pääsis sieltä pohjalta pois. Ja sinne mä tasavarmasti tippuisin, jos mun kohalle napsahtaa paska flaksi.

Mä olin todella vihanen, kun mulle rakas ihminen heitti mut pois sen sydämestä. Se sattu, se tuntu pahalta, mutta en mä ollu vihanen sen takia, että menetin sen, vaan sen takia, että se halus kamppailla yksin niitä omia tuulimyllyjään vastaan. Mä olin siitä todella huolissani, ajattelin kaikkein pahinta.
Kun sä tiedät, että joku sulle rakas ja läheinen ihminen on vaikeessa tilanteessa, etkä sä voi tehdä mitään, vaikka kuinka yrittäisit, se murentaa.
Mäkin syytin - ja rajusti syytinkin - itseäni siitä, että olin pakosti ollut huono ystävä, kun mut haluttiin pois sen ystävän elämästä niiden tuulimyllyjen kasvaessa liian suuriks.

Mä en voi olla kuitenkaan arvostamatta sen ystävän tekoa. Harvalla tuskin on voimaa, tahtoa ja sydäntä sulkea ne rakkaat ihmiset pois sydämestä ja elämästä. Harva tuskin edes ajattelee sitä vaihtoehtoa suojellakseen niitä läheisiä satuttamiselta.
Mutta silti, älä rakas enää koskaan tee noin!
Mä haluan seistä sun vierellä, olla sun tukena. Vaikka se sattuiskin muhun, mä kestän sen.
Mä haluan olla sun sydämessä, mä haluan ottaa kantaakseni kaikki sun huolet, ei mun omilla väliä, sä merkitset enemmän. Mä oon valmis tekemään rakkaitteni vuoksi kaiken sen mitä se ikinä sitten vaatikaan.

Mä muistan, että ennen kaikkee draamaa mä ärisin tälle ystävälleni ihan turhasta asiasta. Muistan ajatelleeni, että; "eiks tää suhde edes tämmöstä kestä?". Mä en tiennyt, että ongelmat oli paljon syvemmällä, paljon suurempia, anteeksi siitä rakas. Enkä mä tiedä vieläkään, että millasia ongelmia ne mun ystävän tuulimyllyt kantoi sisällään. Enkä mä kysele, en utele. Kun siltä tuntuu, mä kuuntelen. Mutta nyt mä vaan olen sen ystäväni tukena.

Nyt kaikki on hyvin, nyt mäkin oon oppinut asioita.

_ArkiPäivänVaras_

Ps. "Mut en oo kiittämätön siitä mitä kävi, en ois näin vahva jos en olis käyny sitä läpi.
Kävely on vaa hallittuu kaatumista ja oikee suunta hahmottuu vaa kokemuksista.
Ainaki täs oppii avaamaan umpisolmuu ja mitä on elämä ilman arpii ja kolhui" - Iso Hoo<3

"Useemman vuoden ollu täl samalla taipaleella,
mut jokanen reissu alkaa ekalla askeleella.
Ja täs vilinäs ittensä hukkaaminen on helppoo,
ja välillä on vaikee saada mitää selkoo.
Tietysti kävi tavallista huonompi flaksi,
en kadonnu kerta rysäyksellä vaa hitaasti.
Ku jotain puuttuu yleensä sitte vasta herää,
ja jos haluu takas on vaan lähettävä perään" - Iso Hoo<3

"Askel eteenpäin ja kaks taakse,
joskus on välttämätöntä kääntyy vaan jatkaakseen.
Laitettava jalkaa sen toisen jalan eteen,
taakse jääny tulee vastaan vaik toisin kuvittelee.
Ympäri mennään ja yhteen tullaan,
ei auta jäädä tsiigaa liikennettä kadunkulmaan.
Ja vaikka matkalle on äärimmäisen helppo juuttuu,
vasta ku palaa takas, tajuu kui ite muuttuu.
Meil on taipumus ajatukset paikalleen köyttää,
mut josset koskaan eksy, sua ei voi ikin löytää.
Harvemmin sitä kompastuu ensimmäiseen kiveen,
ja tie on kuoppanen, ku kaivoin kuopat iha ite.
Hyvässä lykys välillä me risteyksessä seistään,
pala marmorii joka omaa kuvaansa veistää.
Tekee terää repästä eikä vaa kiertää kehää,
ku kaikki kuollaan joskus, mut harvat oikeesti elää" - Iso Hoo<3