Lumppari oli jumissa takaa, joten keskityttiin takapään avaamiseen. Paljon tempon vaihteluita liikkeen sisällä - harjoitusravi-kootturavi-harjoitusravi-lisättyravi-harjoitusravi-kootturavi-jne... Samoin ratsastettiin laukassa tosin alas ja kasaan, jotta sai selkänsä pyöristettyä - tämä sekä myötälaukassa että vastalaukassa. Ja aukenihan se!!
Eilen sitten suortin elämäni ensÃmmäistä kertaa operaation "laitan naulan elävän hevosen kavioon". Tapahtumaa oli todistamassa runsaslukuinen joukko ja Miss Velo oli ylipomona ja Mr Pimu virallinen työkalun ojentaja. Jälkipyykki oli huikea. Mutta hevonen käveli vielä tänään. Kaikille kauhisteiljoile tiedoksi, että se naula löytiin vanhaan reikään, joten se siitä "suureellisuudesta" ,-)
Jos saisi sen lottovoiton, ostaisi Raalasta hevostilan muutamalle hevoselle, pihaan kissoja, koiria, kanoja jne. Ja saisi vain viettää omaa rauhallista elämää. Noh, kaikesta voi haaveilla, mutta täytynee bongata se lääkäri-ortopedi ensin, joka tuon lystin maksaa. Tai jaah, ehkä todennäköisempää on saada se lottovoitto ..