IRC-Galleria

Joskus täytyy tehdä rutiinista poikkeus ja tänään se tehtiin sitten tunnin kohdalla; menin valkun tunnille kera Fortterin. Aikaa ennen jalka poikki ollaan käyty tunnilla kerran, joten oli ihan mielenkiintoista nähdä ja kuulla, missä mennään... Tietty olis voinut valmistautua vähän paremmin kuin kahdella lepopäivällä; sen ansiosta Fortter oli "aika" ADHD. Ja "aika" on tosiaan lievä ilmaisu - ensimmäinen pukki kun tuli heti ensimmäisen askeleen jälkeen satulaannoususta ,-)

Mutta siitä se rauhottu ja päästiin asian ytimeen. Hyvin meni ja oli tosi ihanaa ja palkitsevaa tajuta se, että oikeita asioita on tehty ja oikeaan suuntaan menossa; reagoi herkästi ja ennen kaikkea oikein, kun pyytää. Hidas aherrus, paljon tilaa antaen ja herkkyyttä kuunnellen ja ennen kaikkea Lumpalla saadut opit ja oivallukset olleet kyllä avainasemassa; puhumattakaan siitä valkun tuomasta ymmärryksestä, mitä pitää tehdä ja miksi. Not bad, tämä antoi uskoa tulevaisuuteen, että ehkä sitä joskus tohtii sitten sen nuoren hevosen ostaa. Lumppa kun valitettavasti ei voi varsoa (geeniteknologian kehitystä odottaessa)

Ljudmillalla harkitsin, mennäkö vääntämään kentälle naftaliinista pois vai jotain muuta. Vastaus oli jälkimäinen, koska herra itse tuumasi radalla, että kivan kirpakka ilta vähän mennä letkeän reipasta ravia. Ja laukkaa. Ja tuli todettua jälleen kerran, että se kiito on nelitahtinen. Kaikki askellajit ja vauhdit täysin herran omassa päätäntävallassa; oli tosi tyytyväisen oloinen, kun tallille tultiin. Pitkä hermolepo kunnon työnteosta tekee naftaliinipallolle hyvää.