IRC-Galleria

Nyt sitten kenttä "kilahti" jäähän eilen s.e. ei puhettakaan, että siellä vois ridata. Perjantaina oli äsetetty, minkä vuoksi oli jo silloin - pehmeydestä - huolimatta sellainen, että ei pystytty menemään; oli kuin perunapelto. Enivei, hätiin tuli sitten onneksi pelto, jossa voipi mennä - ja siellä viännettiin kummankin pojan kanssa.

Lumpalla tilsoitti, mutta tuli rennoksi ja kivaksi ravissa. Hyvin se alko keskittymään, kun hokasi, että maiseman erilaisuudesta huolimatta, nyt on tarkoitus tehdä töitä. Avot ok, väistöt kivat. Laukka kerrassaan mielettömän ilmavaa, energista ja pyörivää. Pitkään ei koululaukkaa tehty - vain molempien puolien tsekkauks, että kantaa itsensä ja sitten palkittiinkin erinomainen suoritus kunnon peltolaukoilla! Lumpalle mieluista palkinto, päätellen hirnunnasta ja kevyestä takapäästä ,-) vielä rataa taluuttaessa se yhtäkkiä alkoi vinkumaan ja viskelemään kaulaansa - ilmiselvästi oli mieluinen liikutusreissu.

Vähän mietitytti, miten F suhtautuu uuteen työskentely-ympäristöön, mutta saldona pukkeja 0 ,-) Ei nyt rennon-rennoksi tullut, mutta saatiin ravi ja laukka hyvin läpiratsastettua. Laukka oli upeaa; isoa ja matkaatavoittavaa. Ja kun se jaksaa jo paljoja kannella itseänsä, niin siellä selässä on vain ihan, että wow! Fortter saa myös erityismaininnan siitä, että kertaakaan ei lähtenyt ryysimään, vaikka edessä saattoi olla pitkä peltosuora. Vaikka onhan sillä vauhtia, mutta kontrollissa olevaa sellaista. Kerrassaan mainio polle!

Tämän päivän iso nautinnon hetki oli se, kuinka mageeta on, kun hevonen todella reagoi pohkeeseen oikein ja kantaa itsensä.