Aamulla maneesille. Yksinlastausta varten olin varannut liinan s.e. saan sen kietastua Lumpan takaa ja sen avulla "avitettua" Herra Ljudmillan koppiin. Noh, täti pysäytti hevosen "narujen" sisään ja alkoi asettelemaan liinaa - herra hepo tietty lunkkina käveli tilanteesta pois... Mietin hetken ja sit totesin, että perskeles, kokeillaan. Sinne koppiinhan se ihan muitta mutkitta käveli mun perässä ja oli sen näkönen, että "huah - mä en ymmärrä, miks sun täytyy yrittää tehdä näin yksinkertaisesta asiasta nii-in vaikea" ;) Siinä se sit kiltisti seiso ja kuikuili sivuovesta ulos, kun mä rämmin taakse laittamaan puomia kiinni. Taas mun ihanan ihana Lumppa näytti suuren sydämen ;)
Maneesilla oli tosi tosi kivaa! Ravit hyviä, ensimmäiset kierrokset laukassa Lumppa aina vinku yhdessä kohtaa ;=) Ai miten niin sillä tais olla kivaa? Ja myös kuskilla. Ridauksen jälkeen oli ihan hikinen hevonen, mutta selvästi tyytyväinen!