IRC-Galleria

Maanantaina mentiin kevyesti - kentällä ei käytykään. Radalla käyntiä, sitten lantaradalle. Lumppari on hauska, koska se poikkeaa jo ihan omatoimisesti sinne pöheikköön, mistä lantalenkille mennään. Se olikin hyvässä kunnossa - pystyi menemään kaikki askellajit. Lumpparissa ei näkynyt kyllä merkkiäkään väsymisestä - se vaan "kyseli", että saako revittää vai ei... Hyväkuntoinen hevoinen siis ,-)

Tiistaina oli sitten tunti. Kenttä oli siinä kunnossa, että pystyttiin ravitreeni tekemään. Nyt tuli hyvin alle myös ravin lyhennyksissä, viikonlopun puolipidätteen tajuaminen (jonka meikä on kyllä ymmärtänyt jo pitkän aikaa, mutta jotenkin se konkretisoitui vasta viikonloppuna) näemmä toi helpotusta. Lumppari oli taasen vähän ADHD, koska radalla kiisi korkea ravuri, jonka sijainnista oli tietenkin oltava koko ajan selvillä...

Keskiviikkona eli tänään vietetään sitten lepopäivää. Mahtanee olla huomenna intoa täynnä. Taitaa alkaa kevät pilkottamaan, kun alkaa energiaa keräämään.

Ai niin. Koko ajan kuuli "huhuja", että Lumppari ollut tosi aktiivinen tarhassa lauantaina ja sunnuntaina - eli eipä matkustelu ja treeni näemmä sitä pahemmin hetkauttanut, kuten jo todettiin maanantain lenkillä.

Tänään toinen valmennuspäivä. Nyt oli kannusremmit satulan etu"renkuloissa" kiinni ja niitä käytettiinkin hyväksi - tosin ensin aloitettiin ratsastamalla ohjat tuntumalla - mutta ristissä. Aika nopeasti Lumi palasi samanlaiseksi kuin eilen - kääntyi pohkeesta. Oli tosi hyvä harjotus - ja se sujui jopa ravissa ihan ok.

Sen jälkeen palattiin normaaliin "neliöön" eli ohjat normi kädeissä. Ulko-käsi oli koko ajan kannus-remmissä kiinni, joka esti vatkauksen tehokkaasti ,-) Lumi kääntyi edelleen hyvin pohkeista, mutta se asetus pitäisi vielä muistaa...

Laukassa jatkettiin samaa kuin eilen - ja edelleen ulkokäsi kannusremmissä kiinni. Eli laukan kokoamista: puolipidäte, sitten raipalla hipaisu. Suositteli, että hankkisin narupäisen raipan, kuulemma parempi kuin tuo läppäpäinen. Lumppari toimi tosi hyvin, tosin vasemmassa kierroksessa se örisi muutaman kerran&pukitti. Mutta "ongelmatilanteissakin" sama ratkaisu; jatketaan tyynen rauhallisesti eteenpäin, pyydetään kokoamista jne. Samoin, jos vaihtaa laukan, sitten jatketaan vaikka vastalaukassa, mutta harjoitus pysyy - puolipidäte/kosketus raipalla ja hevonen kokoaa.

Eli uskomattoman hyvä tunti. Mutta samalla uskomattoman hienosti näytti sen, kuinka paljon ollaan vuodessa päästy kehittymään eteenpäin ja oikeaan suuntaan! Vuosi takaperin oltaisiin oltu ihan solmussa ja kierossa, nyt alla oli tasapainossa oleva, hyvin liikkuva hobunen. Hieno juttu!

Matkailu sujui Lumpparin kanssa hyvin - tänäkin aamuna se vain käveli koppiin. Tosin paluumatkalla jouduttiin Equstomista lähtiessämme tekemään peruutusharjoituksia - tallinpihalta kun kääntyminen tapahtuu suoraan vastamäkeen ja tällä kelillä ei vaan vauhti riitä... No, pakkia, pakkia, mäen alta vauhtia ja menoksi.. ja kotio päästiin..

Huh! Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen valmennuksen ensimmäiseen päivään. Hevonen käveli tyynenä koppiin, seisoi matkan rauhassa ja treenipaikalla tarkkaili tyytyväisenä maailmaa. Itse tunti meni tosi kivasti- harjoiteltiin ihan perus "kyra-aakkosia" eli kääntämistä neliön sivuilla. Se vasen laukkakin löytyi.. ja puolipidäte.... ja jaloilla kääntäminen.. ja huomenna varmasti saadaan kikka kakkonen tuohon käsien harjoittamiseen. Ehkä me aletaan huomenna myös harjoittamaan lävistäjällä laukan vaihtoa joka kolmannella askeleella, kuten se meidän "tuntipari" ,-)

Siis en pyörittänyt Lumpparia sen ison-mahan-ympäri - ainakaan niinkuin kylkisuunnassa ,-)
Kenttä oli sula. Oli itseasiassa just passeli tehdä hommia. Kassotaan, miten meidän käy ensi torstaina, kun on varattu estetunti kotikentällä..

Kyllähän se sieltä ihan kivasti tuli - viimeinen laukka-ravi siirtyminen oli niin bueno, että lopetin siihen paikkaan.

Huomenaamuna nokka sitten kohti Röykkää. Jänskättää. Miten jaksaa hevonen? Entä miten jaksaa kuski? Noh, se selviää.

Karkauspäivän kunniaksi ilmeisesti Tuusulassa ilotulitettiin. Lumppari säpsy vähän alkuun, radan loppupuolella se vaan pysähty ja jäi rauhassa katsomaan rakettien lentelyä..

Oli tänään lepo. Aivan kuten kuskilla. Eli Lars Leevillä oli omistajaton päivä. Ja kuskilla ei ollut lepo vaan pitkä työrupeama päivä.

Maneesivuoro oli vasta klo 20-21, Vallelle tuli meidän este-ope ratsastamaan. Oli muuten oivan kouluponin näköinen kapistus tuo ihku Valle!!!

Lumppari oli tosi kiva ja rento itsensä. En mä sitä kunnolla jaksanut työstää, mutta laukka pyöri paremmin kuin eilen. Huomisen saapi olla levossa, sitten perjantaina kevyt ratsastus ja voila - lauantaina&sunnuntaina valmennus. Jänskää!

Tyytyväinen hevonen. Jos joku olisi syksyllä sanonut, että mä ratsastelen sillä "muina naisina" ihan pilkkopimeää maneesitietä, en olisi uskonut ,-) Mutta siellä se meni - korvat hörössä ja tyytyväisenä. Ai niin, se säikkyi maneesissa kaiteella menevää kissaa. Olin jo ridannut ja olin maassa laittamassa loimea sille niskaan, kun se hokasi sen kissan - ja kasvoi sellaiset 20 cm (valehtelematta) korkeutta. Ja sen sydän J Y S K Y T T I.. se nimittäin ihan oikeasti kuului..

Ja kesäkenttä - sula.

Uusi satula tuntuu hyvälle - hyvä istua! R katsoi myös nyt ensimmäistä kertaa sitä maastakäsin (mähän olen sillä vain maastoillut) - sanoi, että ei heilu yhtään ravissa/laukassa. Nyt sitten jännätään, mitä hieroja H sanoo parin viikon päästä. Itse vähän mietin, olisko Lumpparilla se vasen taka-selkä taas vähän arka, mutta kassotaan.

Tunti oli hyvä. Tietty ei samalla intensiteetillä voinut mennä kuin ennen, mutta ne hetket, ne hetket... kun se hevonen on ihan oikeasti pohkeen edessä, polkee kunnolla, on kevyt edestä ja korvat sojottaa taaksepäin kysyen "mitä haluat seuraavaksi?". Taasen tuli todistettua, että oikea harrastus on tullut valittua.

Herra E muuttaa meille huhtikuun alusta. Lisää jäseniä laukkakisaan... Tosin mä taidan jättää ne väliin - tuo mun herra Hevonen menee ihan oikeasti liian kovaa tätiratsastajalle..

Maa alkoi jäätymään, kun pääsin liikenteeseen, joten meni käyntitaivuttelun puolelle. Lumppari oli ihan rela - johtunee eilisestä liikuttelusta ,-)

Tätimaastoilu tarkoittaa kilttiä ja rauhallista maastoa, varsinkin kun paikat jäässä - ja kun tätejä hirvittää. Mutta jos tädeillä on alla "The musta kiitäjä Andy" ja "The lihapulla - takaa löytyy voimaa - Lumi" - jota voisi myös tituleerata "Ja pask*t, olen ollut kaksi viikkoa ihan liian kevyellä", ei tädeille jäänyt vaihtoehtoa - kovaa mentiin. Lumppari pentele on raivostuttava - se kun pukittaa, vetää mutkalle ja vaihtelee laukkaa - ja samalla kieltäytyy menemästä HALLITTUA hidasta askellajia. No, mutta tosiasia lienee se, että kaikilla oli hauskaa, myös kuskeilla. Ja Lumi ei köhinyt kertaakaan, joten keuhkot alkavat olemaan normit. Enivei, tästä liikuntamallista ei saa ottaa mallia.

Haaste heitettiin meille kehään - ensi kesänä otetaan kunnolla mittaa, kuka on tallin nopein laukkakisassa. Hui! Lumi kun menee niin kovaa, että mä en uskalla olla kyydissä ,-)

Irtokenkäkurssi oli H Y V Ä!!!! Ihan aikuisten oikeasti, muutama "epäluulo" karisi ja ihan aikuisten oikeasti tämä tyttö alkaa lyömään pudonneita nauloja/kenkiä takaisin.. Todella hyödyllinen kurssi, jota suosittelen lämpimästi.

Illalla vielä ridailemaan. Alko pakastamaan, joten kenttä ei kutsunut. Mentiin radalla&pari kiekkaa lanta-lenkillä. Lantalenkille vievä tie oli ihan pimeä - en tosiaan nähnyt edes Lumen päätä aika-ajoin. Mutta hyvin se hevonen sinne meni. Ja nyt ei enää aro jäätyneitä lätäköitä niinkuin joskus aikaisemmin - tohtii kävellä niistä läpi. Vähän ravattiin&laukattiin -> ei köhinyt lainkaan.