IRC-Galleria

Laiska sellainen. Taisi olla sekä hevonen että omistaja aika lailla laiskottelu päällä. Käytiin Jussilankujan päässä ravilla, sen jälkeen kiekka radalla laukkaa. Noh, siellä Lumppari heräsi, meinasi revitellä ihan huolella, mutta uskoi tiukkaa "Ei" sanaa. Tekee muuten puhtaat vaihdot kesken reippaan laukan - pitäisi tuo varmaan kouluradallakin sujua. Huomenna on lepo -tätä taitaa kaivata paitsi hevonen, myös kuski.

Tänään aamutunti - Lumppari joutui suoraan karsinasta kentälle. Oli kiva keli - sopivasti lunta kentällä, jotta pystyttiin tekemään kunnon tunti. Liikkui ihan hyvin, vaikka yrittää aina sopivasti "mennä-siitä-mistä-aita-on-matalin". Mutta se tekee tuon lusmuilun "lumi-tyylillä" - huomaamattomasti se takaosa vaan suoristuu siinä vaiheessa, kun pitäisi sulkua mennä... Noh, oppi ja ikä kaikki.

Kun pääsi tarhaan, alkoi Allun kanssa kunnon aamujumppa. Oli hauska seurata, harvoin kun sitä näkee. Lumi ei kauheasti näemmä pystyyn tykkää hyppiä - vaatii aika paljon "ärsytystä", että sen tekee.

Harjoittelemassa suoraa sisääntuloa ja pysähdystä. Ei ihan "sujunut" - siis pysähtyi hyvin, mutta ei tasan & kiemurteli. Pohjahan ei ollut myöskään paras mahdollinen. Noh, täytyy treenata valvoan silmän alla. Lumpparilla on joku "roll-kyr" vaihe, kun tulee edestä hirveän kasaan - vaikka on kevyt kuolaimelle. Liian kevyt, sanon ma. No, täytynee sekin hioa pois. Päivän laukat mentiin nauttimaan pellolle - oli haaskaa!

Maanantaina mentiin kevyesti - kentällä ei käytykään. Radalla käyntiä, sitten lantaradalle. Lumppari on hauska, koska se poikkeaa jo ihan omatoimisesti sinne pöheikköön, mistä lantalenkille mennään. Se olikin hyvässä kunnossa - pystyi menemään kaikki askellajit. Lumpparissa ei näkynyt kyllä merkkiäkään väsymisestä - se vaan "kyseli", että saako revittää vai ei... Hyväkuntoinen hevoinen siis ,-)

Tiistaina oli sitten tunti. Kenttä oli siinä kunnossa, että pystyttiin ravitreeni tekemään. Nyt tuli hyvin alle myös ravin lyhennyksissä, viikonlopun puolipidätteen tajuaminen (jonka meikä on kyllä ymmärtänyt jo pitkän aikaa, mutta jotenkin se konkretisoitui vasta viikonloppuna) näemmä toi helpotusta. Lumppari oli taasen vähän ADHD, koska radalla kiisi korkea ravuri, jonka sijainnista oli tietenkin oltava koko ajan selvillä...

Keskiviikkona eli tänään vietetään sitten lepopäivää. Mahtanee olla huomenna intoa täynnä. Taitaa alkaa kevät pilkottamaan, kun alkaa energiaa keräämään.

Ai niin. Koko ajan kuuli "huhuja", että Lumppari ollut tosi aktiivinen tarhassa lauantaina ja sunnuntaina - eli eipä matkustelu ja treeni näemmä sitä pahemmin hetkauttanut, kuten jo todettiin maanantain lenkillä.

Tänään toinen valmennuspäivä. Nyt oli kannusremmit satulan etu"renkuloissa" kiinni ja niitä käytettiinkin hyväksi - tosin ensin aloitettiin ratsastamalla ohjat tuntumalla - mutta ristissä. Aika nopeasti Lumi palasi samanlaiseksi kuin eilen - kääntyi pohkeesta. Oli tosi hyvä harjotus - ja se sujui jopa ravissa ihan ok.

Sen jälkeen palattiin normaaliin "neliöön" eli ohjat normi kädeissä. Ulko-käsi oli koko ajan kannus-remmissä kiinni, joka esti vatkauksen tehokkaasti ,-) Lumi kääntyi edelleen hyvin pohkeista, mutta se asetus pitäisi vielä muistaa...

Laukassa jatkettiin samaa kuin eilen - ja edelleen ulkokäsi kannusremmissä kiinni. Eli laukan kokoamista: puolipidäte, sitten raipalla hipaisu. Suositteli, että hankkisin narupäisen raipan, kuulemma parempi kuin tuo läppäpäinen. Lumppari toimi tosi hyvin, tosin vasemmassa kierroksessa se örisi muutaman kerran&pukitti. Mutta "ongelmatilanteissakin" sama ratkaisu; jatketaan tyynen rauhallisesti eteenpäin, pyydetään kokoamista jne. Samoin, jos vaihtaa laukan, sitten jatketaan vaikka vastalaukassa, mutta harjoitus pysyy - puolipidäte/kosketus raipalla ja hevonen kokoaa.

Eli uskomattoman hyvä tunti. Mutta samalla uskomattoman hienosti näytti sen, kuinka paljon ollaan vuodessa päästy kehittymään eteenpäin ja oikeaan suuntaan! Vuosi takaperin oltaisiin oltu ihan solmussa ja kierossa, nyt alla oli tasapainossa oleva, hyvin liikkuva hobunen. Hieno juttu!

Matkailu sujui Lumpparin kanssa hyvin - tänäkin aamuna se vain käveli koppiin. Tosin paluumatkalla jouduttiin Equstomista lähtiessämme tekemään peruutusharjoituksia - tallinpihalta kun kääntyminen tapahtuu suoraan vastamäkeen ja tällä kelillä ei vaan vauhti riitä... No, pakkia, pakkia, mäen alta vauhtia ja menoksi.. ja kotio päästiin..

Huh! Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen valmennuksen ensimmäiseen päivään. Hevonen käveli tyynenä koppiin, seisoi matkan rauhassa ja treenipaikalla tarkkaili tyytyväisenä maailmaa. Itse tunti meni tosi kivasti- harjoiteltiin ihan perus "kyra-aakkosia" eli kääntämistä neliön sivuilla. Se vasen laukkakin löytyi.. ja puolipidäte.... ja jaloilla kääntäminen.. ja huomenna varmasti saadaan kikka kakkonen tuohon käsien harjoittamiseen. Ehkä me aletaan huomenna myös harjoittamaan lävistäjällä laukan vaihtoa joka kolmannella askeleella, kuten se meidän "tuntipari" ,-)

Siis en pyörittänyt Lumpparia sen ison-mahan-ympäri - ainakaan niinkuin kylkisuunnassa ,-)
Kenttä oli sula. Oli itseasiassa just passeli tehdä hommia. Kassotaan, miten meidän käy ensi torstaina, kun on varattu estetunti kotikentällä..

Kyllähän se sieltä ihan kivasti tuli - viimeinen laukka-ravi siirtyminen oli niin bueno, että lopetin siihen paikkaan.

Huomenaamuna nokka sitten kohti Röykkää. Jänskättää. Miten jaksaa hevonen? Entä miten jaksaa kuski? Noh, se selviää.

Karkauspäivän kunniaksi ilmeisesti Tuusulassa ilotulitettiin. Lumppari säpsy vähän alkuun, radan loppupuolella se vaan pysähty ja jäi rauhassa katsomaan rakettien lentelyä..

Oli tänään lepo. Aivan kuten kuskilla. Eli Lars Leevillä oli omistajaton päivä. Ja kuskilla ei ollut lepo vaan pitkä työrupeama päivä.

Maneesivuoro oli vasta klo 20-21, Vallelle tuli meidän este-ope ratsastamaan. Oli muuten oivan kouluponin näköinen kapistus tuo ihku Valle!!!

Lumppari oli tosi kiva ja rento itsensä. En mä sitä kunnolla jaksanut työstää, mutta laukka pyöri paremmin kuin eilen. Huomisen saapi olla levossa, sitten perjantaina kevyt ratsastus ja voila - lauantaina&sunnuntaina valmennus. Jänskää!

Tyytyväinen hevonen. Jos joku olisi syksyllä sanonut, että mä ratsastelen sillä "muina naisina" ihan pilkkopimeää maneesitietä, en olisi uskonut ,-) Mutta siellä se meni - korvat hörössä ja tyytyväisenä. Ai niin, se säikkyi maneesissa kaiteella menevää kissaa. Olin jo ridannut ja olin maassa laittamassa loimea sille niskaan, kun se hokasi sen kissan - ja kasvoi sellaiset 20 cm (valehtelematta) korkeutta. Ja sen sydän J Y S K Y T T I.. se nimittäin ihan oikeasti kuului..

Ja kesäkenttä - sula.

Uusi satula tuntuu hyvälle - hyvä istua! R katsoi myös nyt ensimmäistä kertaa sitä maastakäsin (mähän olen sillä vain maastoillut) - sanoi, että ei heilu yhtään ravissa/laukassa. Nyt sitten jännätään, mitä hieroja H sanoo parin viikon päästä. Itse vähän mietin, olisko Lumpparilla se vasen taka-selkä taas vähän arka, mutta kassotaan.

Tunti oli hyvä. Tietty ei samalla intensiteetillä voinut mennä kuin ennen, mutta ne hetket, ne hetket... kun se hevonen on ihan oikeasti pohkeen edessä, polkee kunnolla, on kevyt edestä ja korvat sojottaa taaksepäin kysyen "mitä haluat seuraavaksi?". Taasen tuli todistettua, että oikea harrastus on tullut valittua.

Herra E muuttaa meille huhtikuun alusta. Lisää jäseniä laukkakisaan... Tosin mä taidan jättää ne väliin - tuo mun herra Hevonen menee ihan oikeasti liian kovaa tätiratsastajalle..