Eilen illalla myöhäis-maneesi ja hypättiin - pitkästä aikaa! Mentiin 20 m välillä olevaa kaksaria, joista toinen oli jopa okseri! Sitten vielä kaarevan uran harjoittelua ja lopuksi rata. Ja ihan lopuksi-lopuksi nostettiin korkeutta - ehkä huikeaan 50 cm. Olin ihan varma, että Lumella ei kunto kestä enää lopun rataa - mutta mitä vielä! Jätkähän ihan vielä kuumeni! Mun pitäisi vielä vaan oppia olemaan pehmeämmin kädellä mukana erityisesti okseria hypättäessä.
No jaa. Sitten tietty tänään olin ihan varma, kun menin ennen hierontaa liikuttamaan, että se on a) jokapaikasta tukossa ja b) se ei jaksa liikkua. Ja mitä vielä. Jätkällä oli - räntäsateesta huolimatta - kevättä rinnassa ja sain jo hetken aikaa pelätä, että se ihan oikeasti ottaa ja pukittaa ja ihan kunnolla. Eli, jos Lumppari olisi saanut valita tämän päivän liikuntamuodon, se olisi ollut pukkilaukkaa radalla - ja kovaa! No, sain sen "jollain-lailla-rennoksi", sitten talliin ja odottamaan Lumpparin suosikki-vierasta,-)
Lumppari on aina tykännyt hieronnasta, mutta nyt se on oppinut ottamaan siitä ihan kunnolla ilon irti. Se nautti silmin nähden! Selkä oli ok - eli uusi satula on ok, jipii!!! Sen sijaan vasemmassa taka-lautasessa oli jumi, samoin oikea kaula oli vähän alaosasta jumissa. Vasemmassa etujalassa heti polven alla oli vähän arkuutta - samoin oikean takajalan polvipussissa oli enemmän nestettä. Mutta nuo kaksi viimeistä on asioita, joista ei kannata olla huolissaan, ellei vaivaa. Opimpa taasen uutta ja ihmeellistä hevosen fysiologiasta!
Lauantaina olisi sitten kisat. Hih.