IRC-Galleria

Tänään en toista itseäni..

Hauska päivä! Alkoi ystävä-V:n selässä maastoradalla - V on ihana!!! Ihan oikeasti, oikea hyvän mielen hevonen, kun sen kanssa saa hölkötellä ja sitten laukata. Hauska herra!

Valmentaja kiipesi tänään Lumpparin selkään. Edellinen kerta ollut helmikuun lopulla, ekalla tunnillamme. Ero on kyllä huikea! Oli hauska seurata Lumpparia. Se oli ekaks ihan h-moilanen - "oletko ihan tosissasi, että ajattelit multa jotain vaatia", mutta alkoi toimimaan - ja toimi hyvin! Oli ilo kiivetä sen selkään valkun jälkeen. Tasaisen hyvä hevonen, jolla tosi aktiivinen ravi. On se(kin) vain hiano! Pitkä tie tultu, vielä on nyansseja hiomatta - eli työ jatkuu.

Muuten on hyvä olo. Krapulasta selvitty ja pulkkamäki selvitetty kunnialla. Elämän prioriteetit järjestyksessä.

Hah! Varmaan kolme kuukautta viime kerrasta ja nyt sitten otin ja raahasi pari estettä kentälle... Oli HAUSKAA!!! Lumpparin laukka pyörii tosi hyvin ja siitä näkee, että se nauttii... Täytyy harrastaa useammin, nyt on vähän herännyt "liike", josko hankittaisiin estetuntien pitäjä. Kassotaan, kassotaan. Lopuksi käytiin kaasuttamassa taasen radalla. Siitä on tullut ihan käsittämätön. Sen nopea laukka on nykyisin ihan älyttömän hyvää - ikään kuin liitää 15 cm maan päällä ja on tosi kevyt. Epäilen, että se menee neliä - koska rytmi tuntuu hyvin erilaiselta normaaliin laukkaan verrattuna - mene ja tiedä. Enivei, mentiin tosi kovaa, hirnu taas täyttä häkää ja oli vetämässä pukkeja ihan täysiä.... Noh, ei voit kait sanoa muutakuin että herra hepo taitaa nauttia sydämensä pohjasta!

Hah! Varmaan kolme kuukautta viime kerrasta ja nyt sitten otin ja raahasi pari estettä kentälle... Oli HAUSKAA!!! Lumpparin laukka pyörii tosi hyvin ja siitä näkee, että se nauttii... Täytyy harrastaa useammin, nyt on vähän herännyt "liike", josko hankittaisiin estetuntien pitäjä. Kassotaan, kassotaan. Lopuksi käytiin kaasuttamassa taasen radalla. Siitä on tullut ihan käsittämätön. Sen nopea laukka on nykyisin ihan älyttömän hyvää - ikään kuin liitää 15 cm maan päällä ja on tosi kevyt. Epäilen, että se menee neliä - koska rytmi tuntuu hyvin erilaiselta normaaliin laukkaan verrattuna - mene ja tiedä. Enivei, mentiin tosi kovaa, hirnu taas täyttä häkää ja oli vetämässä pukkeja ihan täysiä.... Noh, ei voit kait sanoa muutakuin että herra hepo taitaa nauttia sydämensä pohjasta!

Tunnin käyntimaasto - kilpeläntie päähän ja takaisin. Nuo autot käyttytyvät (tai siis kuskit) ihan älyttömän hyvin! Ei hetkeäkään tarvitse miettiä, meneekö joku kylkeä myöten ohi vai ei.
Hakkaa takasillaan ruunurajaa auki. Täytynee laittaa bootsit ja pyytää seppää seuraavalla kerralla muuttamaan jollain lailla kengitystä...

Nyt on krapula vähän hellittänyt. Harkitsen Ankyn klinikalle menoa - jup jup, tiedän, että ei ole pop, mutta yleissivistyksen kannalta olisi hyvä nähdä monta erilaista mallia - että tietää, miten ei tee ,-)

Mutta onneksi tässä elämässä vain tuppaa selviämään... Eiköhän ne asiat selkeydy, omalla painollaan. Päätösten teko on vaikeaa, mutta jokainen päätöshän on oikea - jollakin aikavälillä katsottuna ,-) Ehkä nyt on aika vetää vähän henkeä tässä pulkkamäen puolessa välissä ja katsoa, mihin jatekaan.

Lumpparin kanssa kentällä. Se on yksinkertaisesti U P E A! Sulku oikealle ei oikein toiminut, voisi hioa huomenna kera valkun. Sitten kokeilin muutamia vaihtoja. Ei ne onnistu. Tosin sain hyviä vinkkejä - ei ne noin pelleilemällä mene. Sydän mukaan ja menoksi. No, ehkä niiden aika ei tosiaan ole vielä. Onnistuneen vaihdon jälkeen radalle - L A U K K A A ! Ja vasemmassa kierroksessa. Pojat se irtosi! Mä epäilen, että istuin elämäni ensimmäistä kertaa aidossa "nelissä", sen verran oli hassun tuntuinen vauhti... Lumppari aivan kuin liisi 10 cm maan pinnasta - kevyesti, kevyesti... ainoa p juttu on se, että kun alkaa hidastamaan, se tekee laukanvaihdon (jep jep, se tekee niitä kiitolaukassa tuosta noin vain...). Ei siinä muuten mitään, mutta siinä vauhdissa tuo "rytmin" vaihdos ei tunnu kauhean mukavalle...

Mun elämästä saisi varmaan elokuvan. Vaikka itsestä tuntuu, että tämä on tasaisen tylsää taapertamista, juonikäänteet on kyllä niin hurjia, että ihan naurattaa. Mutta nyt taas mennään - olo on kuin istuisi pulkkamäessä - nauraen lasketellaan hurjaa vauhtia alaspäin ja sattuman summassa luovitaan se oikea ura... mutta pääasiahan on se, että matkalla on hauskaa ,-)

Kuvaaja S hoiti tehokasta kuvausta, kun ohjaaja R huuteli ohjeita. Nyt sitten odotetaan, miltä lopputulos näyttää, mutta... oli se kyllä hemmetin hienon tuntunen!

Lumeniuksen kanssa vain 20 minuutin käyntimaastolla - palan matkaa tietä ja takaisin. Hevonen nautti joka ikisellä solulla ja täydellä sielulla - on niin tasapainoisen oloinen, että en muista, milloin on tuon oloinen ollut! Correction padin kanssa ollut venkslausta, joten päätin jättää sen kokonaan pois - ja kas voila - eipä ollut vasen lonkka enää alhaalla! Eli jos en muuta ole saanut aikaiseksi, on se ainakin suoristunut ja saanut lihasta vasemmalle - kiitos tästä tietenkin meidän maan mainiolle, maailman parhaimmalle valmentajalle!!!

On se vaan niin ihana.
Laukassa lyhennyksiä ja eteen ratsastuksia. Kun ne sujuivat hyvin, lähdettiin lopuksi venyttämään laukkaa radalle - kunnon kiidot se hobunen irroitti.

Ilmottauduttu sunnuntain kisoihin - huippuluokat, C ja K.N. Eli hauskaa tiedossa!

Ruunalaumassa maastoon. Lumppari meni edellä taas reilulla askeleella - muut saivat ravailla kiinni. Kiva fiilis - hevonen oli piretällä päällä ja syksymäisen upea maasto! Maastoilun jälkeen käytiin vielä laukkaamassa rata kolmeen kertaan ympäri - välillä kovempaa, välissä vain rentoa alas laukkaa... hyvin se irtos!