IRC-Galleria

Vihmoi sen verran, että tämän päivän hoivailu jäi sitten ihan puhtaasti harjailuksi ja rapsutteluksi. Huomenna olisi sitten hyppypäivä - saadaan varmaan ponilta kyytiä...

Tänään kera A:n kanssa parin tunnin maastolenkki. 90% käyntiä, yksi tienpätkä oli tosi kivan pehmeä ja siinä piti ravata.. tosin Lumi tietty tuumasi, että laukataan.. Se on niin hauskanen maastolaukkailussa, kun polkee tosissaan alle ja menee tosi helposti kootuksi, kun vähän otat ja pidätät. Tosin pitihän se näyttää taitonsa poikittaislaukkauksessa paikallaan, kun H kera A:n otti ja "ajoi" peräämme lähtenyttä tallikoiraa tallille päin.

Vtj oli huolella turvoksissa, kun otin talliin. Laski täysin ridauksen myötä. Rivinhoitoon-rivinhoitoon..

KKK=kunnon-kunnollinen-kohotus projeketi edelleen jatkuu. Tänään oli vuorossa spinning. Huomenna töihin. Yllättävää kyllä, ei potuta. Luottavainen olo, että asiat menevät painollaan.

Lumenius tunnilla kera kuskin. Hauska ja aivan upea tunne, kun tajuaa, että valkun reilu puoli vuotta toitottamat asiat alkavat mennä päähän. Nyt on ihan luonnollista miettiä ulko-ohjaa, sisäpohjetta ja puolipidätettä - hah, vasta nyt Lumen kanssa olen alkanut ymmärtämään, miksi noita oikeastaan tarvitaan.

Tehtiin melko paljon vastalaukkoja. Vielä täytyisi saada tuo toimimaan s.e. hevonen on tasapainoinen ja hyvin alla. No, siinä on tavoitetta.

Tullut vähän lunta maahan, mikä teki kyllä tosi positiivista! Vaikka keräsi kunnon tilsat - ensimmäiset tälle talvelle.

Keittiön kaapin ovet ovat nyt vihreät. Siihenhän meni kolme vuotta, että maali oviin päätyi. Mutta nyt se siellä on.

Ponille tuli uudet popot jalkaan, neljällä hokilla. Nyt pysyy tompelompikin polle pystyssä.

Kisat jää väliin. Sen verran kaikkea "actionia", että repeäminen sunnuntaina vielä hevosen riepottamiseen paikasta A paikkaan B ja takaisin paikkaan A ei nyt houkuttele. Tämä ikuisuusprojekti "keittiönmaalaus" kun pitäisi myös saada päätökseen.. tai edes vähän matkaa taas eteenpäin.

Lumenius sai tänään lepopäivän. Ensi viikolla takaisin töihin ja samalla paluu takaisin arkirytmiin ratsastuksessa.

Oli kuin täi tervassa kentällä - vaikka kieltämättä toimii tuossakin tilanteessa hemmetin paljon paremmin kuin esim. puoli vuotta takaperin. Ehkä sitä on oppinut liian hyvälle. Rata vapautui sopivasti ja käytiin laukkaamassa. Hah hah. Onneksi se "vie" vain viisi laukka-askelta ja sitten antaa kiinni. Mentiin sivuttain, mentiin kovaa ja välillä vähän hiljempaa - ja välillä muutamalla pukilla varustettuna. En tohtinut päästää kunnolla menemään - siihen hommaan täytyy odottaa talvea ja lunta.

Nyt sitten tilattu. Tulee tammikuussa -08. Nyt on sitten satula, joka sopii ja jota tarvittaessa pääsee muokkaamaan. olisi tietty ollut fiksua päätyä tähän jo heti alussa... mutta minkäs teet, kun ei heti hiffaa. Estepenkiksi voisi alkaa etsiä 31" tai 32" Stubbeniä.

R tunti tänään. Takana pari lepopäivää. Oli siinä virtaa, mutta hyvin se töitä teki. Sunnuntaina tulee varmaan hauska kisapäivä... noh, huomenna täytyy harjoitella rataa...

Taitaapi lihastenkasvatusviikot olla tuottaneet tulosta ja satula menee vaihtoon.
Vanhasta satulasta saisi kyllä kikka-kakkosilla jonkinasteisen sopivan tekeleen, mutta täytynee tehdä nyt pitkän tähtäimen suunnitelma ja hankkia penkki, joka tuon pienen ponin selkään sopii - helpottuu myös ponin elämä ,-)

Wegelius-päivä taas tänään. Hauskasta!!!

Lumppari sai vain ISON kansan porkkanoita - huomenna tunnille ja paluu kouluhevosen arkeen - ja tuleviin kisoihin.. jolle edelleen tupla-tripla-hah-hah!

On se hyvä, että hevonen ainakin saa hierontaa, omistajasta niin viis ,-)

Nyt ei tullut ihan "puhtaita papereita". Selkä vasemmalta puoleta vähän jumissa, samoin kaulan lihakset oikealta "liitoskohdasta". Ei siis mikään ihme, että hevonen ei ole halunnut asettua vasemmalle vaan mieluummin asettunut tarvittaessa ulospäin. No, satulaa tässä on jo hetken aikaa miettinytkin, että tarttis tarkistaa, koska näin oli jo keväällä puhe. Joten huomenna ollaan sitten viisaampia.

Mutta pääsin maastoilemaan "Nalle Puh" korvaisella suokilla tänään! Wegelius on niin kivan letkeä kaverii. En yhtään ihmettele, että sodista on Suomi tuollaisten kavereiden kanssa voittajana selvinnyt.

Tänään jatkettiin taas maasto-hirmu-jermun kyydissä istumista.
Siinä, missä koulukentällä pidäte menee läpi puolessa askeleessa, nyt tarvittiin puolenkymmentä - täytynee vaihtaa olympia kuolaimeen maastoiluun, harmittaa, kun joutuu sen verran kovaa kiinni ottamaan. Ei päästy koko lenkkiä tekemään, koska oli hirhi-miehiä mehtällä - onneksi fiksut hirhimiehet varoittivat, että ei kannata sekaan mennä..

Jos muuten hevosen omistamiseni on välissä ontuvaa, sen voin kyllä sanoa rinta rottingilla, että maastossa tuo hevonen saa nauttia aidosta hevosen elämästä. Tänään lähdettiin kera A:n ja T:n maastoon - meidän pieni vinkulelu vinkui, viskoi päätään ja steppaili - ja kuski vaan nauraa räkätti selässä. En mä kyllä mitään olisi pystynyt tekemäänkään, koska aamun spinning painoi jaloissa.

Onko maailmassa ihanampaa asiaa kuin hevosen aito ja ihana ilo, kun se nauttii sydämensä pohjasta? Onneksi on talli, jossa maastot ovat niin rauhalliset, että vinkulelun kanssa voi käydä rauhassa maastoilemassa - ja antaa toisen nauttia aidolla ilolla.

Ja huomenna taas maastoon!
Eli näin me valmennaudumme koulukisoihin...