syvällinen pohdiskelu jaetaan kolmeen eri prosessi luokkaan: tietoiseen, alitajuiseen ja unitason prosesseihin. Tietoinen prosessitaso on täysin omassa hallinnassamme. Alitajuiseen prosessiin puolestaan vaikuttaa paljolti ympäristömme. Unitason prosessit ovat täysin meille tiedostamattomia.
Se minkä yleensä käsitämme syvälliseksi pohdiskeluksi on nimen omaan tietoista prosessointia. Ihmisen jaetaan syvällisiin ja pinnallisiin luokkiin lähes täysin tietoisen prosessoinnin perusteella. Tietoisella tasolla, voimme itse päättää, kuinka syvällisesti mitäkin asiaa pohdimme.
Alitajuiset prosessit ovat tavallisia prosesseja kaikilla ihmisillä. Syvällisemmillä ihmisillä näitä prosesseja todennäköisesti saman verran kuin pinnallisillakin. Syvällisemmät ihmiset vain ottavat niitä enemmän huomioon silloin kun ne siirtyvät alitajunansta tajuntaan. Oma ympäristömme vaikuttaa siihen, millaisia asioita prosessoimme ja miltä näkökulmalta. Tietoisesti omaan ympäristöönsä tai tajuntaansa vaikuttamalla voi vaikuttaa alitajuiseen prosessointiin. Esim. kun painimme kovasti jonkin ongelman kanssa, alkaa alitajunta automaattisesti prosessoida ongelmaa.
Meidän lienee helpointa käsittää unitason prosessit alitajuisen kaltaisina pohdiskeluina. Erona on se, että unitason prosessit tapahtuvat REM-unen aikana, eli silloin kun näemme unia. Eron alitajuisen ja unitason prosessien välillä tekee unitason epärealistinen maailman kuva. Kuitenkin myös unitasolla kehittyy ratkaisuja tai ratkaisujenjuuria erilaisiin ongelmiimme. Herättyämme ratkaisut tai juuret ovat tietoisen ja alitajuisen prosessoinnin käytössä tilanteesta riippuen. Yleensä unitason ratkaisut jäävät pelkästään alitajuntaan.
Parasta syvällinen pohdiskelu on silloin, kun kykenemme käyttämään kaikkia kolmea prosessitasoa saumattomasti yhdessä. Lähtökohtana on ensin ongelman kehittäminen tietoisella tasolla, jolloin se soluttautuu ailtajuiselle tasolle - ja nukkuessa alitajuiselta unitasolle. Unitason ratkaisu siirtyy alitajuntaan, jossa alitajunta prosessoi sitä. Näiden prosessien yhteisratkaisu siirtyy tajuntaan, jolloin tajunta luo saamastaan informaatiosta mahdollisesti järkevimmän ratkaisun.